Palloliitolle tehty EMBA-projekti osui suoraan maaliin

Aalto EMBA -osallistujat halusivat selvittää lopputyössään, miten Palloliiton missio – "jalkapalloa jokaiselle" – toteutuu asiakkaiden eli pelaajien näkökulmasta. Samalla he saivat uusia näkökulmia ja työkaluja omaan johtamiseensa.

Lauri Pehu-Lehtonen, Rami Niinikoski, Hannu Tihinen, Janne Louhikari ja Liisa Räsänen valmistuivat Aalto EMBA -ohjelmasta keväällä 2022. Kuva: Olli-Pekka Orpo

Annamari Typpö, 20.06.2022

Read this in English

Suomen Palloliiton missio on "jalkapalloa jokaiselle". Rekisteröityneiden pelaajien määrällä mitattuna jalkapallo onkin Suomen suosituin urheilulaji – mutta kun rekisteröityneiden pelaajien määrä suhteutetaan väkilukuun, Suomi on Pohjoismaiden sarjassa peränpitäjä.

Tätä haastetta lähti syksyllä 2020 taklaamaan viisi Aalto Executive MBA  -osallistujaa, jotka tekivät opintoihinsa kuuluvan lopputyön toimeksiantona Suomen Palloliitolle.

Kyseessä oli Aalto EMBA -opintoihin kuuluva, ryhmätyönä tehtävä yhdeksän kuukauden mittainen liiketoimintaprojekti (Business Strategy Project, BSP), johon osallistujat itse ehdottavat aiheita. Suosituimmat niistä valitaan toteutettaviksi. Oleellinen osa projekteja on tutkimus- ja teoriaosuus, jossa on tukena Aalto-yliopiston professoreita.

Halusimme selvittää, millä toimenpiteillä voisimme varmistaa, että jokaisella halukkaalla suomalaisella olisi mahdollisuus harrastaa jalkapalloa tai futsalia."

Palloliitolle tehdyn projektin tavoitteena oli tunnistaa, mitkä tekijät rajoittavat mission toteutumista ja mitkä taas tukevat sitä.

"Halusimme selvittää, millä toimenpiteillä voisimme varmistaa, että jokaisella halukkaalla suomalaisella olisi mahdollisuus harrastaa jalkapalloa tai futsalia", kertoo Hannu Tihinen, joka projektiryhmän ainoana palloliittolaisena toimi projektin omistajana.

Tihisen lisäksi ryhmään kuuluivat Janne Louhikari, Rami Niinikoski, Lauri Pehu-Lehtonen ja Liisa Räsänen. Akateemisena tuutorina toimi postdoc-tutkija Philip Gylfe Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta.

Yhteiskunnallinen ulottuvuus motivoi

Palloliiton visiona on tehdä Suomesta menestyvä jalkapallomaa vuoteen 2030 mennessä, mutta huipulle tähtäävän futiskulttuurin lisäksi se näkee tehtäväkseen myös yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamisen.

Rekisteröityneitä pelaajia on runsaat 140 000, ja heistä noin puolet on alle 12-vuotiaita. Jalkapallon SROI-arvoksi (Social Return on Investment) on tämänhetkisellä harrastajamäärällä arvioitu 1,96 miljardia euroa. Tämän verran siis jalkapalloon sijoitettu pääoma tuo sosiaalista tuottoa eli suoria talousvaikutuksia sekä säästöä terveydenhuoltokuluissa sekä sosiaalikuluissa ja -etuuksissa.

Yhteiskunnallinen ulottuvuus nosti projektin merkittävyyttä ryhmäläisten silmissä.

"Tiesin heti, ettei tähän projektiin ole mitään ongelmaa motivoitua ja pistää vähän ekstraakin likoon", kertoo Rami Niinikoski.

Tutkimusvaihe otettiin vakavasti ja siihen käytettiin paljon aikaa."

Ei ihme, että tuutorina toiminut Philip Gylfe luonnehtii projektia erityisen hyvin onnistuneeksi.

"Ryhmällä oli selvästi halu mennä aika syvälle tutkimusprosessiin. Tutkimusvaihe otettiin vakavasti ja siihen käytettiin paljon aikaa. Osallistujat käyttivät tutkimusmenetelmänä muun muassa etnografista havainnointia ja tekivät todella runsaasti haastatteluita ja muistiinpanoja", Gylfe kertoo.

Tutkimusprosessi inspiroi ryhmää niin, että tuutori joutui jopa välillä toppuuttelemaan osallistujia.

"He halusivat mennä aina vain syvemmälle ja syvemmälle, ja minun piti vetää heidät takaisin pinnalle. Intoa oli niin paljon, että he olisivat voineet jatkaa etnografista havainnointia kuukausikaupalla."

Liisa Räsänen paljastaakin, että ryhmän tavoitteet olivat korkealla.

"Lähdimme hakemaan parasta arvosanaa."

Sitoutuminen näkyy lopputuloksessa

Myös ryhmän kokoamat numerot puhuvat puolestaan.

Scrum-metodia hyödyntäneet ryhmäläiset listaavat loppuraportissaan, mitä kaikkea yhdeksän kuukauden ketterään työskentelyyn sisältyi: 118 tapaamista, 66 sprinttiä, 14 sprinttikatselmusta, 12 retrospektiiviä, 20 sprintin suunnittelupalaveria, kuusi tuutoritapaamista, kaksi etnografista tutkimusta lasten harjoituksista, kaksi ryhmähaastattelua nuorille, kuusi yksilöhaastattelua, organisaatiokulttuurin tutkimus, organisaation digimaturiteetin selvitys sekä suomalaisille futisfaneille suunnattu kysely jalkapallokulttuurista ja sen arvoista.

"Vaikka duunia oli paljon, se ei tuntunut raskaalta vaan imaisi mukaansa", Niinikoski toteaa.

Jopa Scrumiin kuuluvat säännölliset päiväpalaverit toteutuivat, vaikka jäsenet olivat kaikki eri työpaikoissa.

"Mietimme, miten tiukasti voimme sitoutua tähän työhön, ja päädyimme pitämään kolmena aamuna viikossa 15 minuutin päiväpalaverin. Näin kaikki hahmottivat kokonaisuuden ja olivat koko ajan kärryillä siitä, mitä toiset tekivät", Janne Louhikari perustelee.

Vaikka duunia oli paljon, se ei tuntunut raskaalta vaan imaisi mukaansa."

Tiivis palaveritahti tuki ryhmäytymistä. "Se ei ehkä ollut nopein ja suoraviivaisin tapa, mutta lopputuloksen kannalta ehdottomasti paras", miettii Lauri Pehu-Lehtonen.

Ja jos Gylfe kiittää projektiryhmäläisiä omistautumisesta, myös ryhmäläisiltä riittää kiitosta tutorilleen.

"Auttoi paljon, että tuutori oli itsekin kiinnostunut aiheesta. Meillä oli useita tapaamisia, joissa saimme varmuutta siihen, että olemme edenneet oikeaan tavalla ja oikeaan suuntaan. Tämä mahdollisti myös sen, että saatoimme muuttaa suuntaa parin kuukauden jälkeen, kun siihen tuli tarvetta", mainitsee Räsänen.

Kiitosta saa myös Palloliiton johto, jonka sitoutumista projektiin ryhmä pitää yhtenä keskeisenä menestystekijänä. Toimeksiantaja oli mukana miettimässä tutkimuskysymystä ja myös matkan varrella yhteys säilyi tiiviinä. Linkkinä kumpaankin suuntaan toimi Tihinen.

Ryhmän roolitus sujui kuin itsestään

Ryhmä itse organisoitui työtä varten kuin jalkapallojoukkue: jokaisella oli oma, selkeä roolinsa. Scrum-metodi tarjosi tähän sopivan viitekehyksen, sillä sen mukaisesti tiimit ovat itseohjautuvia eikä esimerkiksi varsinaista projektipäällikköä ole. Louhikari toimi scrum masterina ja Tihinen tuoteomistajana. Muut muodostivat kehitystiimin.

"Kaikkien vahvuudet löytyivät prosessin aikana, ja Philip oli hyvä valmentaja. Lisäksi huoltajat (Aalto EMBA 2020 Spring -ryhmän vastaavat Saana Kaihu ja Tinja Lindfors Aalto EE:ltä) varmistivat, että homma toimii", Liisa Räsänen tiivistää.

Toki haasteitakin matkan varrelle mahtui.

"Kun on hyvin demokraattinen menetelmä, niin konfliktejakin tulee, mutta pyrimme pysymään positiivisina ja rakentavina. Scrum auttoi tässä, sillä siinä on jokaisen rykäisyn jälkeen retrospektiivi, jossa käydään nelikentän avulla läpi prosessia ja annetaan palautetta toisille. Se oli ehkä koko työn suola, että teimme tätä oikeasti ryhmänä", Pehu-Lehtonen sanoo.

Philip Gylfe pitää ryhmän yhtenä vahvuutena sitä, että roolit jakautuivat ikään kuin luonnostaan. Tutkijaluonne, lukija, kirjoittaja ja analyytikko löysivät kaikki omat paikkansa joukkueesta.

Se oli ehkä koko työn suola, että teimme tätä oikeasti ryhmänä."

Myös Palloliiton näkökulmasta projekti onnistui erinomaisesti.

"Huikeinta on, että saimme kokoon näin asiantuntevan ryhmän, jonka tekemä työ tukee koko organisaation missiota. Ei Palloliiton historiassa ole koskaan aikaisemmin tehty mitään tällaista, enkä tiedä, tullaanko koskaan tekemäänkään", Hannu Tihinen sanoo.

Työn valmistumisen jälkeen Tihinen on panostanut sen tulosten näkyväksi tekemiseen Palloliiton sisällä.

"Olemme pyrkineet painottamaan organisaatiolle ydinviestien toistamisen, arvojen ja kulttuurin kehittämisen tärkeyttä. Meidän pitää kehittää jalkapallokulttuuria niin, että kaikki halukkaat uskaltavat tulla mukaan. Tämä oli yksi tärkeimpiä lopputyömme kautta esille nousseita asioita."

Oppeja on jo sovellettu omaan työhön

Tutkimusta tehdessään ryhmä havaitsi, että myös aikuiset harrastajapelaajat haluavat oppia ja pelata hyvässä valmennuksessa. Siksi he päätyivät loppuraportissaan suosittelemaan muun muassa valmentajakoulutuksen tarjoamista sellaisille henkilöille, jotka haluavat valmentaa aikuisia, mutta eivät huipputasolla.

Projektin tuotoksena syntyi myös konsepti Futari-mobiilisovellukselle, joka helpottaisi jalkapallon pariin löytämistä ja toimisi rajapintana Palloliiton ja ulkoisten sidosryhmien välillä.

Jalkapallokulttuuria pitää kehittää niin, että kaikki halukkaat uskaltavat tulla mukaan. Tämä oli yksi tärkeimpiä lopputyömme kautta esille nousseita asioita."

"Olen tyytyväinen kaikkiin niihin toimenpidesuosituksiin, joita saimme aikaan. Se tietenkin on Palloliiton harkinnassa, mitkä niistä jäävät käyttöön", Räsänen sanoo.

Itse hän sanoo saaneensa muun muassa uutta perspektiiviä johtamiseen. Yhteisöllisyyden ja yhteistyön voima kävi selväksi.

"Mekin olimme entuudestaan toisillemme tuntemattomia, ja projekti muodosti tavallaan oman kokeilulaboratorion. Samalla kun tutkimme Palloliittoa, kehitimme tiiminä omaa miniorganisaatiokulttuuriamme ja pääsimme huikean hyvään lopputulokseen. Se on antanut omaan johtamistyöhön uusia näkökulmia: kuinka tiimi saadaan toimimaan ja kuinka tärkeitä ovat psykologinen turvallisuus ja luottamus sekä selkeät tavoitteet, joita kohti mennään. Projekti toi paljon oppeja, joita olen jo pystynyt soveltamaan omaan päivätyöhöni", Räsänen kertoo.

Tutkimus ruokkii johtamista

Tihinen ja Louhikari vaikuttuivat varsinkin kulttuurisen ympäristön tutkimuksen hyödyistä.

"Etnografinen tutkimus kertoo paljon siitä, minkälainen organisaatio on kyseessä ja mitä siellä tehdään. Se todella todensi kaiken sen teorian, mistä oli aiemmin puhuttu", Louhikari sanoo.

Yksi kohokohdista oli ryhmän mielestä Harrison & Corleyn kulttuurin kultivointi -teorian jatkokehitys. Philip Gylfe pitääkin ryhmän kenties suurimpana onnistumisena sitä, miten se onnistui rakentamaan sillan tutkimuksen ja käytännön välille.

Projekti on antanut omaan johtamistyöhön uusia näkökulmia: kuinka tiimi saadaan toimimaan ja kuinka tärkeitä ovat psykologinen turvallisuus ja luottamus sekä selkeät tavoitteet."

"Projektissa muodostui hyvin selkeä kaari, jossa käytettiin akateemisesta maailmasta peräisin olevia tutkimusmenetelmiä ja teorioita ja saatiin niistä hyvin paljon käytännön hyötyä. Kokonaisuus on vähän kuin taideteos. Tekijät keräsivät ensin aineistoa ja kokeilivat siihen sitten erilaisia teorioita, aivan niin kuin taiteellisessa prosessissa taiteilija kokeilee erilaisia värejä, pensseleitä ja pohjia ja luo niiden kautta jotakin ainutlaatuista."

Myös omaan rooliinsa Gylfe löytää vertauksen taiteen tekemisen prosessista.

"Samoin kuin taiteilijalla voi olla työstään useita vedoksia, ryhmällä oli loppuraportista useita versioita, joista annoin matkan varrella palautetta. Meillä oli hyviä keskusteluja siitä, mihin suuntaan työtä kannattaa viedä. Heidän raporttinsa oli jo lähtökohtaisesti sen verran korkealla tasolla, että saatoin haastaa heitä tavallista enemmän. He myös pystyivät ottamaan vastaan tiukkaakin kritiikkiä, mikä paransi lopputulosta entisestään."

Gylfe on huomannut, että EMBA-liiketoimintaprojektit tuovat oivallisesti esiin tieteellisen tutkimuksen arvon.

"Tämäkin ryhmä oivalsi hyvin, että tutkimuksella on valtava merkitys organisaation johtamisen näkökulmasta."

Aalto EMBA Business Strategy Project

Aalto EMBA -opintojen aikana osallistujat osallistuvat liiketoimintaprojektiin (Business Strategy Project, BSP). Hanketta voidaan kuvata EMBA-osallistujien lopputyönä, vaikka BSP-raportin ei odoteta olevan yhtä akateeminen kuin esimerkiksi pro gradu tai tutkielma.

Jokainen Aalto EMBA -osallistuja voi ehdottaa omasta organisaatiostaan liiketoimintaprojektiaihetta, joka sisältää merkityksellisen ja konkreettisen strategisen liiketoiminnan haasteen, edellyttäen että organisaatio on halukas saamaan tuoreen, jopa kriittisen ulkopuolisen näkemyksen haasteesta, sekä tarjoamaan tukensa projektille. EMBA-osallistujat äänestävät ehdotuksista lopulliset Business Strategy Project -töiden aiheet. Tämän jälkeen MBA-osallistujat jaetaan projektiryhmiin osallistujien yksilöllisten mieltymysten ja osaamisen sekä ryhmien monimuotoisuuden ja dynamiikan perusteella. Luottamuksellisuuskysymykset otetaan huomioon tiimien kokoonpanossa.

Koko EMBA-vuosikurssin osallistujien lukumäärästä riippuen, ryhmät työskentelevät 6-10 erilaisen liiketoimintaprojektityön parissa. Jokaiselle projektille nimetään akateeminen ohjaaja, useimmiten Aalto-yliopiston professori, joka tarjoaa akateemista tukea ja erityisosaamista sellaisella aihealueella, joka on hyödyllinen ja merkityksellinen kyseiselle projektityölle.

BSP:n päätavoitteena on, että osallistujat hyödyntävät EMBA-opintojen aikana kertynyttä tietämystä laatiessaan analyyttisia ratkaisuja ja ehdotuksia strategiselle liiketoimintahaasteelle, jonka parissa BSP-ryhmä työskentelee.

 

Suomen Palloliitolle tehdyn Business Strategy Project -työn voit ladata tutustuttavaksesi alta:

Aalto EMBA Business Strategy Project - Football Association of Finland

Lataa Aalto EMBA Business Strategy Project - Football Association of Finland

pdf

Lataa Business Strategy Project -työ pdf-muodossa.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Palloliitolle tehty EMBA-projekti osui suoraan maaliin

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma ajatuksia herätteleviä artikkeleita, podcasteja, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liike-elämästä ja itsensä kehittämisestä. Englanninkielinen Aalto Leaders' Insight Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille noin kerran kuukaudessa. Tilaus on halutessasi helppo perua. Katso esimerkki.

Aalto University Executive Education Oy ja sen konserniyhtiöt voivat käyttää tietojani markkinoinnissa pitääkseen minut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseen minua edistämään uraani. Katso tietosuojapolitiikka.