Vastuullisuus on välttämätöntä

Vastuullisuuden luulisi olevan itsestäänselvyys kaikille yrityksille. Se tuo kustannussäästöjä, auttaa rekrytoinnissa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia – ja edistää samalla niin ihmisten kuin maapallon hyvinvointia.

Joanna Sinclair, 13.03.2020

Read this in English.

”Vastuullisuus ei ole vain velvoite, vaan valtavan suuri mahdollisuus”, Global Compact Suomen pääsihteeri Lenita Toivakka tähdentää.

Vuonna 2000 käynnistetty YK:n Global Compact on maailman laajin yritysten vastuullisuusaloite, joka haastaa yrityksiä edistämään liiketoiminnassaan suotuisia työoloja, kunnioittamaan ihmisoikeuksia, suojelemaan ympäristöä ja ehkäisemään lahjontaa.

Marssijärjestys on epäolennaista

Vastuullisuuteen liittyy Toivakan mukaan kaksi varsin yleistä harhakäsitystä. Ensimmäinen on se, että kyse on ohimenevästä ilmiöstä.

”Vastuullinen liiketoiminta ei ole trendi. Vastuullisuus tulee olemaan – on ehkä jo nytkin – liiketoiminnan perusedellytys”, Toivakka toteaa.

Toinen harhakäsitys on se, että asiat olisi aina tehtävä tietyssä järjestyksessä. Puhutaan viherpesusta, jos yrityksellä on ensi alkuun tarjota lupauksia ja tavoitteita konkreettisten onnistumisten sijaan.

Vastuullinen liiketoiminta ei ole trendi. Vastuullisuus tulee olemaan – on ehkä jo nytkin – liiketoiminnan perusedellytys”

”Esimerkiksi Ruotsissa monilla yrityksillä on tapana ilmoittaa ensin mitä tullaan tekemään ja lähteä sitten edistämään asioita. Suomessa monet yritykset haluavat saavuttaa mitattavia tuloksia ennen kuin viestivät vastuullisuudestaan”, Toivakka kertoo.

”Puhuisin mieluummin erilaisista etenemistavoista. Ei yrityksiä kannata syytellä väärästä marssijärjestyksestä. Se on toki väärin, jos lupaukset jättää täyttämättä”, hän sanoo.

Vertaistukea ja liiketoimintamahdollisuuksia

Pitkän uran niin kansanedustajana, ministerinä kuin perheyrittäjänä luonut Toivakka aloitti Global Compact Suomen pääsihteerinä 1.1.2020. Ennen uuteen tehtävään siirtymistään Toivakka kävi Aalto PRO:n Kilpailuetua vastuullisuudesta -koulutusohjelman.

”Pohjoismaissa on ollut aiemminkin oma Global Compact verkosto, mutta toiminnan vetovastuu on ollut enemmän YK:n päämajassa New Yorkissa. Pari vuotta sitten YK:ssa lähdettiin edistämään maaverkostojen perustamista kaikkiin Pohjoismaihin. Suomessa toiminta käynnistyi vuoden 2020 alussa yhteistyössä Keskuskauppakamarin kanssa”, Toivakka taustoittaa.

Global Compact toimii tänä päivänä 166 maassa ja mukana on yli 13 000 yritystä ja yhteisöä. Suomesta on tällä hetkellä mukana yli 90 yritystä.

”Jäsenyritykset saavat Global Compactin kautta merkittävästi työkaluja vastuullisuustyöhön ja kansainvälisen verkoston, jossa voi keskustella ja jakaa parhaita käytäntöjä. Verkosto edistää yritysvastuun kehittymistä Suomessa ja vie myös suomalaista osaamista maailmalle”, Toivakka kuvailee.

 ”Tavoitteenamme on myös edesauttaa yhteistyön ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä verkoston sisällä”, Toivakka tähdentää.

Oikotietä ei ole

Maailmalla riittää esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat netonneet vastuullisuudella paljon muutakin kuin hyvää mieltä ja mainetta: pieniä ketteriä yrityksiä, joiden koko liiketoiminta perustuu kiertotaloudelle, kansainvälistyviä yrityksiä, joille Global Compactin vastuullisuusperiaatteisiin sitoutuminen on avannut ovia ja liiketoimintamahdollisuuksia, ja kaikkien tuntemia suuryrityksiä, joille vastuullisuus tuo selkeitä kustannussäästöjä.

”Vastuullisuuden tuomat liiketoimintahyödyt ovat kiistattomia. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia voi löytyä hyvinkin perinteisillä toimialoilla. Tuotantojätteen hyödyntäminen on hyvä esimerkki”, Toivakka huomauttaa.

Vastuullisuuden tuomat liiketoimintahyödyt ovat kiistattomia."

Toivakka muistuttaa, ettei vastuullisuuteen ole oikotietä.

”Mitattavien tulosten saavuttamiseksi on yrityksen nykytoiminnot käytävä perusteellisesti läpi ennen tavoitteiden asettamista ja vastuullisuus on otettava osaksi yrityksen strategiaa”, hän sanoo.

Vastuullisuus koskettaa kaiken kokoisia yrityksiä

Vastuullisuutta tarkastellaan tänä päivänä yhä kokonaisvaltaisemmin. Tuotteiden koko elinkaari otetaan huomioon ympäristövaikutuksia arvioitaessa, ja toimitusketjussa seurataan puolestaan koko alihankintaketjun vastuullisuutta.

”Viime aikoina olen saanut paljon yhteydenottoja suomalaisyrityksiltä, jotka pohtivat keinoja edistää työoloja ja ihmisoikeuksia alihankintaketjuissaan. Ympäristökysymyksissä on monissa suomalaisyrityksissä tehty valtavan hienoa työtä, mutta työsarkaa ja liiketoimintamahdollisuuksia toki vielä riittää valtavasti ilmastonmuutoksen hidastamisessa ja siihen sopeutumisessa”, Toivakka toteaa.

Suomessa erityisesti suuryritykset ovat kunnostautuneet vastuullisuuden saralla. Toivakka toivoo näkevänsä vastuullisuusajattelua laajemmin myös pk-sektorin yrityksissä.

”Jotta yritykset saadaan omaehtoisesti tekemään vastuullisuustyötä, heidän pitää päästä itse määrittelemään, mikä on olennaista oman liiketoiminnan kannalta”, Toivakka painottaa. 

”Global Compact tarjoaa vastuullisuuden viitekehyksen, jonka periaatteet tunnetaan kaikkialla maailmassa – ja verkoston, tukea ja oppimisalustoja vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen”, Toivakka sanoo.

Aalto PRO:n Kilpailuetua vastuullisuudesta -ohjelmassa opit kehittämään vastuullisia ja kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja sekä johtamiskäytäntöjä saaden tukea niiden läpiviemiseksi. Lue lisää Lenita Toivakan osallistujakokemuksesta ohjelmassa. Itse ohjelmasta löydät lisätietoa täältä.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Vastuullisuus on välttämätöntä

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Aalto University Executive Education Oy ja sen konserniyhtiöt voivat käyttää tietojani markkinoinnissa pitääkseen minut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseen minua edistämään uraani. Katso tietosuojapolitiikka.