Puisto pystyssä – Tiivis, vihreä rakentaminen on tulevaisuutta ja vaatii rohkeaa edelläkävijyyttä

Kun väki pakkautuu kaupunkeihin, rakentamisen rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan. Silloin joudumme tekemään valintoja myös vihreyden suhteen. Singaporen teknologia ja design -yliopiston professori Thomas Schroepfer huomauttaa, että esimerkiksi Alankomaissa lisääntyneen urbanisaation takia monet luontoympäristöt on jo kadotettu. ”Haluatteko samaa Suomessa”, hän kysyy.

Tiia Lappalainen, 23.04.2020

Read this in English.

Valtavan kerrostalon parvekkeilta rönsyää valtoimenaan vihreyttä, pilvenpiirtäjää rytmittävät suuret viherterassit, lentokenttärakennuksen keskellä on valtava vesiputous ja terminaalien väliset junat kulkevat runsaiden pensaiden ja palmujen takana lähes huomaamattomasti.  Kuin viidakossa olisi.

Professori Thomas Schroepfer esittelee arkkitehtuurikuvia tiiviisti asutusta Singaporesta, joka mainostaa olevansa City in a Garden, kaupunki puutarhassa. Vihreys on syvällä käytännössä ja strategiassa lähes kuuden miljoonan asukkaan kaupunkivaltiossa, jonka asukastiheys on yli 8 300 asukasta neliökilometrillä.

Schroepfer on tullut Helsinkiin puhumaan tiiviimmän ja vihreämmän rakentamisen ja kaupunkiympäristön puolesta. Hän kuuluu Singapore-ETH Centre Future Cities Laboratoryn ohjaus- ja tutkimusryhmään sekä johtaa Singaporen teknologia ja design -yliopiston arkkitehtuurin ja kestävän designin yksikköä.

Schroepferin esittelemät kuvat ovat todellisista rakennuksista ja rakennetusta ympäristöstä ja ne hurmaavat välittömästi. Wau! Asuapa tuollaisen kaupunkiviidakon keskellä!

Rakennustilaa on jäljellä vähän ja monet luonnolliset ympäristöt ovat mennyttä. Onko se sitä, mitä te haluatte tulevaisuudelta?"

Mutta sitten iskee suomalainen realismi. Tuohan on Singapore: tropiikkia, jossa Schroepferinkin sanojen mukaan kasvaa mikä vain. Miltä tämä kaikki näyttäisi Suomessa, jossa on pitkä ja kylmä talvi ja lyhyehkö ja usein varsin viileä kesä, eivätkä kasvimme suoranaisesti rönsyile viidakonlailla ympäriinsä? Kuka pitää asuinrakennusten viheralueita yllä ja vastaa kuluista? Hankalaa.

– Teillä ei ole vielä tarpeeksi kova paine asian kanssa, Schroepfer sanoo kuunnellessaan suomalaista keskustelua aiheesta.

– Esimerkiksi Alankomaissa tilanne on erilainen kuin Suomessa. Siellä on vähän rakennustilaa jäljellä ja monet luonnolliset ympäristöt ovat mennyttä. Onko se sitä, mitä te haluatte tulevaisuudelta?

Ajattelu horisontaalista vertikaaliin

Kun väestö pakkautuu yhä enemmän kaupunkeihin, kasvun rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan. Samaan aikaan, kun ihmiset kaupunkilaistuvat, he kaipaavat luontoa.

Kun tila loppuu rakentamiselta, joudutaan valintojen eteen. Raivataanko vihreää rakentamisen tieltä, vai rakennetaanko ylöspäin? Ja jos rakennetaan ylöspäin, voisiko vihreyskin – esimerkiksi puistot – olla vertikaalista?

The Future Cities Laboratoryssa tulevaisuuden kestäviä kaupunkirakenteita ja arkkitehtuuria tutkitaan tieteen ja kestävyyden, designin ja eläväisyyden sekä paikan ja siihen liittyvien erityispiirteiden, kuten ilmaston, suhteen.

Samaan aikaan, kun ihmiset kaupunkilaistuvat, he kaipaavat luontoa."

Esimerkiksi kuumissa ja väkirikkaissa kaupungeissa vihreydellä on muun muassa ilmastoa viilentävä ja ilmanlaatua parantava vaikutus ja parhaimmillaan myös myrskyvesiä saadaan kerättyä talteen ja suodatettua viherkattojen ja muun viherrakentamisen avulla.

Kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta tiivis kaupunkirakenne on väljää parempi. Lisäksi tiiviys on Schroepferin mukaan oleellinen osa kaupungin olemusta.

– Urbaani kokemus tarvitsee tiiviyttä. Tai muuten se muuttuu lähiöksi, Schroepfer sanoo.

– Tiiviissä kaupunkirakenteessa emme ole niin riippuvaisia kuljetuksesta, autoja on vähemmän ja intensiivisyys houkuttaa ihmisiä. Kun tiivistämme, meidän pitää se tehdä niin, että ihmiset tykkäävät siitä. Muuten ajattelemme lyhytnäköisesti emmekä suunnittele hyviä kaupunkeja.

Tulevaisuuden valtavirtaa?

Vihreyden ja tiiviyden yhdistäminen ei ole ajatuksena uusi. Itse asiassa se on myös modernistinen ajatus, Schroepfer huomauttaa.

Silti esimerkiksi Suomessa tiivis viherrakentaminen on vielä harvinaista.

Tutkimukset osoittavat, että vihreydellä on paljon positiivisia vaikutuksia ihmisten elämään ja tulevaisuus ilmastonmuutoksineen vaatii meitä keksimään uusia innovaatioita urbaaniin ja arkkitehtoniseen suunnitteluun ja kaupunkien toimintaan.

– Usein ihmiset kysyvät, onko tällaista tehty jossain, voimmeko mennä katsomaan, Schroepfer sanoo.

– Miksi ette kokeilisi tätä itse Suomessa, tehkää esimerkkitapaus. Kuten tutkimuksemme Singaporessa osoittavat, tiivis ja vihreä rakentaminen on myös taloudellisesti kannattavaa.

Tulevaisuus ilmastonmuutoksineen vaatii meitä keksimään uusia innovaatioita urbaanin ja arkkitehtoniseen suunnitteluun ja kaupunkien toimintaan."

Yhtenä porkkanana voisi toimia esimerkiksi se, että sijoittajille houkuttelevien suurten rakennushankkeiden lupaprosessia helpotettaisiin, jos suunnitelmissa olisi suuri määrä viherrakentamista.

Vihreyden tuominen osaksi rakentamista ja suunnittelua lisää myös asuntojen ja asuinalueiden houkuttelevuutta. Tällöin asunnoista niistä saatava hinta tai vuokra on myös korkeampi.

Schroepferin mukaan Euroopasta löytyy jo nyt hyviä esimerkkejä vihreästä ja tiiviistä rakentamisesta, muun muassa Milanon Bosco Verticale -tornitalot, joiden suurille parvekkeille on istutettu noin 900 puuta, tai Freiburgin Vauban, jonka autottomuuteen kukaan ei uskonut sitä suunniteltaessa 1990-luvulla, mutta joka on nykyisin suosittu alue.

Tällä hetkellä muun muassa Lontoossa ja Pariisissa on käynnissä paljon vihreyttä ja tiiviyttä yhdistäviä projekteja, ja ympäri maailman tullaan Singaporeen hakemaan oppia, Schroepfer kertoo.

– Uskon, että vihreistä ja tiiviistä kaupungeista tulee tulevaisuudessa paljon yleisempiä. Pitää vain löytää paikkaan sopiva tapa toteuttaa sitä.

Professori  Schroepferin luento Dense+Green Cities: Architecture as Urban Ecosystem oli osana Aalto PRO:n YTK:n Pitkän kurssin ohjelmaa, joka on suunniteltu yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisille julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lue lisää

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Puisto pystyssä – Tiivis, vihreä rakentaminen on tulevaisuutta ja vaatii rohkeaa edelläkävijyyttä

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Aalto University Executive Education Oy ja sen konserniyhtiöt voivat käyttää tietojani markkinoinnissa pitääkseen minut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseen minua edistämään uraani. Katso tietosuojapolitiikka.