Aineettomat oikeudet ovat muutakin kuin patenttisalkku – eikä IP-strategia ole vain yhden yksikön asia

Nykymaailmassa osaaminen ja data ovat usein vähintään yhtä tärkeitä aineettoman pääoman muotoja kuin patenttisalkku, ja IP syntyy usein ekosysteemissä eikä yhden yrityksen sisällä. Siksi IP-strategia pitää ymmärtää mahdollisimman laajasti organisaatiossa.

Heidi Hammarsten, 16.09.2020

Digitalisaatio, globalisaatio, kestävä kehitys – maailman megatrendit ovat tuttuja iskusanoja, jotka näkyvät konkreettisesti myös yritysten aineettomien oikeuksien johtamisessa. Metso Outotecin IP-johtajan Pirke Fustinonin mukaan kestävä kehitys ohjaa yrityksen strategista ajattelua ja digitalisaatio taas on aineettoman pääoman kenttää ajava megatrendi.

”Ainakin Metso Outotecin tyyppisessä teknologiayrityksessä tulee näkyviin iso murros: IP enää ole pelkkää IPR:ää eli rekisteröityjä aineettomia oikeuksia. Keskustelu tulisi laajentaa myös osaamiseen ja dataan liittyviin oikeuksiin ja miettiä, miten nämä aineettomien oikeuksien eri osa-alueet yhdistyvät”, sanoo Fustinoni, joka esiintyy Aalto PRO:n webinaarissa Aineettomat oikeudet – pääomaa yrityksen kasvuun.

Globalisaation vaikutus taas näkyy sitä kautta, että aineeton pääoma syntyy yhä useammin ekosysteemissä eikä yhden yrityksen sisällä. Ekosysteemit ylittävät maiden rajoja ja usein niihin kuuluu myös yliopistoja tai tutkimuslaitoksia.

”Tästä syntyy kysymys aineettomien oikeuksien asemoinnista ekosysteemissä: miten se tehdään niin, että kun IP:tä tuotetaan yhteisesti, siitä saadaan myös hyötyä tasapuolisesti”, Fustinoni pohtii.

Tekoäly tulee tuotekehitykseen

Osa IP-strategioihin vaikuttavista megatrendeistä läpäisee kaikki toimialat, osa on kapea-alaisempia. Orionin IPR-johtaja Heidi Adler nostaa webinaarissa megatrendien listalle ikääntymisen ja tekoälyn hyödyntämisen tuotekehityksessä. Kemiran IP-johtaja Virpi Tognetty täydentää, että tekoälyn voi yhdistää myös kemiallisiin prosesseihin.

Pitkään ja vakaasti vaikuttavien megatrendien lisäksi on Fustinonin mukaan myös nopeita, salaman lailla iskeviä megatrendejä – koronavirus on ajankohtainen esimerkki tästä tyypistä. Mahdollinen nouseva megatrendi on myös suurvaltojen nouseva protektionismi ja kilpailuhenkisyys, joka on vienyt etenkin Yhdysvallat ja Kiinan vastakkaisiin leireihin.

”Kiina on ollut tähänkin asti haasteellinen kilpailuregulaation kannalta ja nyt se on sitä vielä enemmän”, sanoo Fustinoni.

IP-johtajien mukaan aineettomien oikeuksien hallinnan voi yrityksessä sijoittaa moneen paikkaan organisaation painotusten perusteella: se voi linkittyä teknologiaan, tuotekehitykseen tai lakiasioihin.

”Ylimmän johdon tietoisuus IP-asioista on keskeistä, raportointi pitää viedä aivan yrityksen ylimmälle tasolle. IP:stä on myös tullut monien eri stakeholderien asia, ja nämä tahot on tuotava yhteen”, sanoo Fustinoni.

Aktiivinen vai passiivinen strategia?

Orionin Adlerin mukaan IP-strategia määrittää tiekartan, jolla yritys pääsee tavoitteisiinsa. Tärkeintä on, että IP-strategia linkittyy yrityksen liiketoiminta- ja teknologiastrategiaan.

”Osaston pitää olla tarpeeksi korkealla organisaatiossa, jotta kuulee asioista, osallistuu keskusteluihin ja liiketoimintajohdossa ymmärretään IP:tä mahdollisimman laajasti”, linjaa Adler, joka toimii myös valmentajana Aalto PROn Patentit-Teollisuus-Tekniikka-koulutusohjelmassa.

Keskeisiin IP-strategian linjauksiin kuuluu Adlerin mukaan, miten tarkkaan seurataan kilpailijoita ja miten aktiivisesti suojataan omia oikeuksia.

”Toiset tuovat tuotteensa markkinoille muiden toimista riippumatta, useimmat kuitenkin tarkistavat millaisia patentteja muilla on. Orion on tarkka siinä, ettei se loukkaa muiden oikeuksia. Täytyy myös miettiä, miten aggressiivisesti itse puuttuu, jos omia oikeuksia loukataan.”

Vaaditaan ymmärrystä liiketoiminnasta jotta pystyy määrittämään, mikä on paras yhdistelmä aktiivista ja passiivista strategiaa missäkin tilanteessa.

”Voi olla, että joutuu valitsemaan huonoista vaihtoehdoista, mutta juuri se kombinaatio on yrityksen kannalta silti paras”, sanoo Adler.

Haasteena pitkä aikajänne

Aineeton omaisuus ei muutu automaattisesti yrityksen tuotoiksi, muistuttaa Kemiran Virpi Tognetty. Haasteena on t&k-työn pitkä aikajänne ja tulosten epävarmuus: aineettoman omaisuuden suojaustoimet pitää usein aloittaa ennen kuin tiedetään keksinnön lopullinen arvo.

”Kun suojausprosessit ovat hitaita, pitäisi osata ennakoida missä markkinat ovat viiden vuoden kuluttua.”

Patentoinnin lisäksi tärkeitä ovat kevyemmät suojaustoimet, kuten liikesalaisuudet, salassapitosopimukset ja tavaramerkit, Tognetty muistuttaa.

”Meille kertyy erilaisista tutkimusprojekteista paljon oikeuksia, joita ei hyödynnetä useamman vuoden päästäkään. Niiden suojaukseen on turha käyttää rahaa”, sanoo Tognetty.

Toinen vaihtoehto on lisensioida tai myydä keksintöjä, jotka osoittautuvat tarpeettomiksi omalle yritykselle.

”IP on väline aineettoman omaisuuden tuotteistamiseen. Ihmisten pitäisi nähdä työnsä arvo ja oppia markkinoimaan sitä. Esimerkiksi yhteistyöneuvotteluissa on tärkeää tietää, mitä omistuksia IP-salkkuun sisältyy.”

Lääketeollisuudessa tuotekehityksen aikajänne on vielä pitempi kuin teknologiayrityksessä, kertoo Orionin Adler. Siksi patenttienkin suoja-aika on pitempi, ja liiketoiminnan kannalta ratkaisevat voivat olla patentin viimeiset kuukaudet.

”Kun patentti raukeaa, tuotteen arvo voi pudota 75 prosenttia. Taloudellisesti suurimmat tuotot lääkekeksinnöstä syntyvät yleensä patentin voimassaolon loppupäässä, kun lääke on jo tunnettu ja laajasti käytetty”, sanoo Adler.

Lisää IP-johtajien näkemyksiä aineettomien oikeuksien merkityksestä Aalto PRO:n webinaarissa Aineettomat oikeudet – pääomaa yrityksen kasvuun.

Kiinnostuitko Aalto PRO:n Patentit-Teollisuus-Tekniikka -ohjelmasta? Lue lisää täältä.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Aineettomat oikeudet ovat muutakin kuin patenttisalkku – eikä IP-strategia ole vain yhden yksikön asia

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Aalto University Executive Education Oy ja sen konserniyhtiöt voivat käyttää tietojani markkinoinnissa pitääkseen minut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseen minua edistämään uraani. Katso tietosuojapolitiikka.