Tuotantoa takaisin Suomeen

Tuotanto karkaa korkean kustannustason maista helposti muualle. Lauri Saarinen tunnistaa data-analytiikan avulla tilanteita, joissa kotimainen tuotanto kannattaa.

Joanna Sinclair, 20.12.2019

Read this in English. 

“Innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa aikataulu, paikallinen tuotanto ja osaaminen ovat erityisen tärkeitä – ja oikeuttavat korkeamman hinnan”, Saarinen kertoo.

Saarinen työskentelee apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella. Ennen tiedemaailman siirtymistään hän loi uraa konsulttina.

Konsulttivuosina Saarista turhautti paikallisen tuotannon vähyys. Hän alkoi etsiä keinoja, joilla tuotanto olisi kannattavaa myös korkean kustannustason maissa.

“Ryhdyin tutkimaan aihetta, päädyin kirjoittamaan väitöskirjan ja opettamaan. Uranvaihdos ei ollut suunnitelmissani, mutta kiehtova aihe tempaisi mukanaan”, Saarinen naurahtaa.

Kalliimpi hinta ei aina ole este

Saarinen mallintaa ja simuloi dataa suomalaisista, sveitsiläisistä ja pohjoisamerikkalaisista yrityksistä ja luo analyyttisia ja teoreettisia malleja, joiden avulla tuotantojohto voi löytää uusia kasvumahdollisuuksia.

Epävarma kysyntä tekee tuotannosta aina riskialtista ennen kysynnän varmistumista.

Asiakkaat maksavat mielellään enemmän, kun ratkaisu tuo heille selvää lisäarvoa."

“Tuotteiden elinkaarten lyhentyessä ja tuoteportfolioiden kasvaessa saattaa parempi reagoivuus olla yllättävänkin arvostettua. Joillakin kuluttajatuotteilla on jopa 12 sesonkia vuodessa. Jos tuotteen toimittaminen vie 4-5 kuukautta, perustuu tuotanto käytännössä aina jossain määrin arvauksiin”, Saarinen sanoo.

Jos asiakkaat eivät innostu tuotteista, ne heitetään pois, poltetaan tai laivataan muualle. Tämä ei ole sen paremmin kannattavaa kuin kestävääkään.

“Menetetty myynti on myös kustannus, joka kannattaa pitää mielessä. Ylijääneistä tuotteista eroon pääsy ja menetetyn myynnin kustannus luovat yhdessä tilanteen, jossa reagoivuus on kilpailuetu”, hän painottaa.

Tietyillä toimialoilla räätälöinti lähellä asiakaista on niin tärkeää, että perinteiset toimitusketjut ovat kääntyneet päälaelleen.

”Tiedän suomalaisyrityksen, joka räätälöi Kiinassa tuotettuja kaivinkoneita eurooppalaisille yrityksille. Asiakkaat maksavat mielellään enemmän, kun ratkaisu tuo heille selvää lisäarvoa – ja lisää luottamusta”, Saarinen toteaa.

Innovaatiot seuraavat tuotantoa

MIT:n taloustieteen professori David Autor on todennut tutkimuksen ja tuotekehityksen kulkevan käsi kädessä tuotannon kanssa. Saarinen kertoo aurinkopaneelien valmistuksen olevan tästä erinomainen esimerkki: innovaatiot seurasivat tuotantoa Kiinaan.

“Aurinkopaneelien globaali tuotanto siirtyi kymmenkunta vuotta sitten pääasiassa Kiinaan. Tänä päivänä suurin osa alan patenteista tulee myös sieltä”, Saarinen sanoo.

“Aurinkopaneelien valmistuksessa kriittisimmän keksinnöt tehdään tuotannossa itsessään. Sellaisia liikesalaisuuksia ei patentoida. Esimerkki osoittaa selvästi, kuinka tutkimus ja tuotekehitys seuraavat tuotantoa – ja me kaikki tiedämme vaurauden seuraavan pian perässä”, hän jatkaa.

Korkeiden asiakasodotusten täyttäminen

Tuotantojohtajat ovat tottuneet täyttämään ennalta määriteltyjä tarpeita. Saarisen mukaan tilanteen keikauttaminen toisin pain voi tuoda yllättävää etua.

Data-analytiikalla mallintamalla tuotannosta voi löytyä kapasiteettia myös joustolle."

“Mitä tapahtuisi, jos T&K ja myynti kutsuttaisiin palaveriin ja kerrottaisiin tuotannolta löytyvän perjantaisin iltapäivällä aikaa jollekin uudelle? Voi olla, että heillä olisi esittää saman tien liiketoimintamahdollisuuksia räätälöidyille tuotteille”, Saarinen huomauttaa.

“Data-analytiikalla mallintamalla tuotannosta voi löytyä kapasiteettia myös joustolle. Tämä voi puolestaan mahdollistaa uudenlaisten asiakastarpeiden täyttämisen ja poikia korkeampia voittoja”, hän lisää – ja muistuttaa standardoinnin helpottavan aina tuotteiden kopiointia.

Onko Suomessa 10-20 vuoden kuluttua enemmän tuotantoa kuin tänään?

Saarinen näkee tämän aitona mahdollisuutena.

“Suomessa on kosolti osaamista robotiikassa. Sen kun yhdistää 3D-tulostukseen, innovaatioihin ja joustavuuteen, ei korkeilla työvoimakustannuksilla ole enää juuri merkitystä”, hän sanoo.

”Tulevaisuuden tehtaat tarvitsevat hyvin vähän työvoimaa ja loistavaa teknologiaa. Ne työllistävät pienen määrän ihmisiä, jotka ovat sekä erittäin korkeasti koulutettuja että hyvin palkattuja. Mikseivät tehtaat voisi olla Suomessa?” Saarinen kysyy.

Lauri Saarinen opettaa Aalto PRO:n Diploma in Operations Management -ohjelmassa 2020. Ohjelma tarkastelee tuotantostrategiaa osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Ohjelmasta saat mittavan työkalupakin tuotannon johtamisen joka tasolle ja kykenet ratkomaan haastaviakin tuotannon ongelmia itsenäisesti. Lue lisää ohjelmasta. 

 

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Tuotantoa takaisin Suomeen

Tilaa Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeTilaa uutiskirje

Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeessä saat ajankohtaisimmat Aalto Leaders' Insight -sisällöt, kutsuja avoimiin tapahtumiimme ja webinaareihin, tiedon tulevista valmennus- ja koulutusohjelmista sekä ennakkoilmoittautujan eduista.

Annan Aalto University Executive Education Oy:lle luvan käyttää yhteystietojani markkinoinnissa, esimerkiksi tiedottaakseen sähköpostitse koulutusohjelmatarjonnasta tai lähettääkseen kutsuja tapahtumiin. Voin päättää milloin tahansa, etten enää halua yhteydenottoja. Katso tietosuojapolitiikka