Talousjohtaja – numeroniilo vai ihmissuhdetaituri?

Nykypäivän talousjohtaja tarvitsee digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien ymmärrystä, strategista osaamista ja ihmissuhdetaitoja, sanoo Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi.

Annamari Typpö, 30.12.2019

Read this in English. 

Yrityksen talousfunktio on digitalisaation myötä murroksessa. Talousjohtajalta muutos vaatii uudenlaisia tietoja ja taitoja. Eniten tekemistä on digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien ymmärryksen kanssa, sanoo laskentatoimen professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta.

"Perinteisesti talousjohtaja on hallinnut luvut ja excelit, mutta kun työkaluvalikoima kasvaa big datalla ja tekoälyteknologialla, mennään aivan uudelle alueelle. Ohjelmoinnin ja data-analytiikan ekspertiksi talousjohtajan ei tarvitse tulla, mutta tiettyyn pisteeseen asti nämä asiat pitää hallita", Malmi sanoo.

"Jos talousjohtaja ei osaa analysoida dataa eikä ymmärrä data-analyytikkojen työtä ja välineitä, hänen on vaikea hyödyntää, tulkita ja haastaa heidän ideoitaan ja löydöksiään. Juuri tämä kuitenkin olisi talousfunktion tehtävä, sillä data-analyytikoilla itsellään on harvoin sellaista talousosaamista, jota löydösten sijoittaminen kaupalliseen kontekstiin edellyttäisi."

Someseuranta lisää asiakasymmärrystä

Lisähaasteensa tuo yritysten datamäärän eksponentiaalinen kasvu, jota teollisen internetin yleistyminen tulevina vuosina vielä kiihdyttää. Joidenkin arvioiden mukaan digitaalisen tiedon määrä kasvaa 100 prosentin vuosivauhtia.

Joidenkin arvioiden mukaan digitaalisen tiedon määrä kasvaa 100 prosentin vuosivauhtia."

"Big dataan ei sinänsä liity mitään rakettitiedettä, mutta asiantuntevasti käsiteltynä se avaa lukuisia mahdollisuuksia esimerkiksi toiminnan tehostamiseen ja optimointiin. Kun teollisen internetin myötä kaikki fyysiset koneet ja laitteet voidaan liittää antureilla ja sensoreilla verkkoon ja kerätä niistä tärkeää dataa, pystytään esimerkiksi huoltotarpeet ja niiden aiheuttamat kustannukset ennakoimaan hyvissä ajoin etukäteen", Malmi sanoo.

Numeerisen datan lisäksi yrityksillä on käytettävissään entistä enemmän muunkinlaista dataa, kuten sosiaalisesta mediasta kertyvää tietoa. Kun kuluttajat etsivät verkosta tietoja tuotteista ja palveluista ja vertailevat niihin liittyviä kokemuksiaan, he tuottavat samalla runsaasti tietoa, joka voisi lisätä esimerkiksi asiakasymmärrystä ja tätä kautta myyntiä. Someseurantamenetelmien hyödyntäminen on kuitenkin vielä lapsenkengissä.

Tulevaa kehitystä – kuten talouden yleisiä suhdanteita, kulutuskysyntää tai kustannuskehitystä – voidaan haarukoida myös ennakoivien indikaattorien avulla.

"Esimerkiksi kerrostaloille myönnettyjen rakennuslupien määrä voi olla hissivalmistajan kannalta tärkeä tieto", Malmi toteaa.

Globalisaatio vaatii valppautta

Toiseksi talousjohtamista muuttavaksi megatrendiksi digitalisaation ohella Malmi mainitsee globalisaation. Talousfunktion näkökulmasta globalisaatio johtaa muun muassa jatkuvaan paineeseen tehostaa toimintoja ja parantaa tuottavuutta.

Globalisaatio pakottaa yrityksen tarkastelemaan kriittisesti myös omaa liiketoimintamalliaan."

"On paljon maita, joissa on halpaa työvoimaa sekä mieletön nälkä päästä eteenpäin. Siellä yritykset tekevät kaikkensa pystyäkseen kisaamaan länsimaiden kanssa. Tämä on ajanut suomalaisetkin yritykset miettimään jo kauan sitten, mihin erilaiset toiminnot kuten tuotekehitys tai palvelukeskukset kannattaa sijoittaa, kun digitalisaation myötä aika ja paikka sinänsä ovat menettäneet merkityksensä. Tämä vaatii talousjohtajalta uudenlaista osaamista", Malmi sanoo.

Globalisaatio pakottaa yrityksen tarkastelemaan kriittisesti myös omaa liiketoimintamalliaan. Jatkuvasti kehittyvä teknologia kun tarkoittaa, että kuka tahansa missä tahansa voi milloin tahansa kehittää samaan bisnekseen uuden liiketoimintamallin – esimerkiksi uuden digitaalisen sovelluksen tai palvelualustan.

"Ymmärrys näistä teknologian mukaan tuomista uhista ja mahdollisuuksista on osa talousjohtajan strategista työtä ja osaamista."

Uhkiin liittyy myös tiedon turvallisuuteen liittyviä haasteita. Digitalisaation myötä yritysten riippuvuus tietojärjestelmistä kasvaa ja tietoturvariskit lisääntyvät. Talousjohtajan tehtävä on osaltaan varmistaa, että yrityksessä on riittävä ymmärrys esimerkiksi kyberhyökkäysten torjunnasta, Malmi korostaa.

Unohtaa ei sovi myöskään muita maailmamme muokkaavia kehityssuuntia, kuten ympäristötietoisuuden ja vastuullisuusvaatimusten kasvua. Malmi uskoo, että esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuusraportointiin liittyvät odotukset ja sääntely lisääntyvät entisestään, kiitos lukuisten otsikoihin nousseiden skandaalien, jotka ovat korostaneet vastuullisuuden ja eettisyyden merkitystä yritystoiminnassa. Kun aikaisemmin raportoitiin vain euroja, nyt raportoidaan myös esimerkiksi hiilijalanjälkeä sekä ihmisoikeuksiin ja korruption torjuntaan liittyvien säädösten noudattamista.

"Vastuuraportoinnin laatu ja taso on varmistettava siinä kuin perinteisen vuosikertomuksen", Malmi muistuttaa.

Talousjohtaminen on ihmisten johtamista

Talousfunktion rooli liiketoiminnan kumppanina on viime vuosina korostunut. Suurimmissa yrityksissä tämä on Malmin mukaan jo omaksuttu ja talousjohtaja on mukana esimerkiksi strategiatyössä. Käytännön sovellutukset ja osaaminen tosin vaihtelevat.

"Monialayhtiöissä voidaan käydä keskusteluja siitä, mitä firmoja ostetaan ja mitä toimintoja myydään ulos, ja CFO on näissä keskusteluissa keskeisessä roolissa. Mutta kun tarkastellaan tiettyä liiketoimintaa ja mietitään, miten on tarkoitus erottua kilpailijoista ja voittaa asiakkaat, monilla talousjohtajilla on tekemistä. Ymmärrys varsinkaan kilpailustrategiapuolesta ei välttämättä ole kovin vahva."

Myös talousjohtaja tarvitsee niin sanottua pehmeää osaamista ja ihmissuhdetaitoja."

Malmi peräänkuuluttaa talousjohtajalle myös ryhmä- ja yksilöpsykologista osaamista. Kun fokus siirtyy excel-manageroinnista ihmisten johtamiseen ja mahdollisimman toimivan organisaation rakentamiseen, pitää ymmärtää, millaisia ihmisiä yrityksessä työskentelee, millaiset arvot heillä on ja miten he käyttäytyvät.

"Eri maissa on erilaiset käsitykset siitä, mitä voi ja saa tehdä. Digitalisaatio mahdollistaa erilaisia valvonnan muotoja, joista osa voi olla teknisessä mielessä älyttömän tehokkaita, mutta ihmisille ja työyhteisöille ne voivat aiheuttaa hallaa ja ylilyöntejä voi tulla helposti."

Etenkin anglosaksisessa kirjallisuudessa onkin Malmin mukaan viime vuosina korostettu, että myös talousjohtaja tarvitsee niin sanottua pehmeää osaamista ja ihmissuhdetaitoja.

"Joskus talousihmisillä on vähän sellainen suoraviivaisen numeroniilon maine, mutta siitä pitäisi päästä eroon. Talousjohtajankin työ on entistä enemmän ihmisten johtamista, ja siinä roolissa pitää tulla toimeen ihmisten kanssa, osata kommunikoida ja olla empaattinen, asettua naapurin asemaan ja tulkita, millä keinoin parhaiten päästäisiin eteenpäin", Malmi sanoo.

Teemu Malmi kouluttaa Aalto Financial Executive -ohjelmassa, joka on suunniteltu talousjohtajille, jotka haluavat edistää taitojaan johtavissa talouden tehtävissä, kehittää asemaansa liiketoiminnan strategisena kumppanina sekä vahvistaa luottamustaan omiin vaikuttamisen kykyihinsä. Ohjelma toteutetaan englanniksi. Lue lisää ohjelmasta. 

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Talousjohtaja – numeroniilo vai ihmissuhdetaituri?

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Aalto University Executive Education Oy ja sen konserniyhtiöt voivat käyttää tietojani markkinoinnissa pitääkseen minut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseen minua edistämään uraani. Katso tietosuojapolitiikka.