Voiko tekoäly saada keksinnölleen patentin?

Maailmalla pohditaan parhaillaan, miten patenttilainsäädännöt suhteutuvat tekoälyn tuottamiin keksintöihin. Voiko AI olla keksijä?

Tiia Lappalainen, 07.06.2018

Scifi on muuttunut realityksi. Tekoäly on alkanut luoda keksintöjä. Ei vielä massamäärin, mutta kuitenkin. Yksi esimerkki tekoälyn kyvyistä ovat robottitieteilijät Eve ja Adam, joista jälkimmäisen on sanottu olevan ensimmäinen, itsenäiseen tieteen tekemiseen pystyvä kone.

AI siis tuottaa jo nyt keksintöjä, ja tulevaisuudessa niiden määrä tulee oletettavasti lisääntymään. Siksi maailmalla pohditaan nyt, miten patenttilakien tulisi suhteutua niihin.

Lapin yliopiston aineettoman omaisuuden oikeuksien dosentilta Rosa Ballardinilta ja hänen tutkijakumppaneiltaan Kan Heltä ja Teemu Roosilta on ilmestymässä kirjoitus osana Edward Elgarin kustantamaa Online Distribution of Content in the EU -kirjaa. Kirjan luvussa "AI-Generated Content: Authorship and Inventorship in the Age of Artificial Intelligence" tutkijat pohtivat tekoälyn luomien keksintöjen patentointia ja siihen liittyvää problematiikkaa.

Patenttilainsäädäntöä pitäisi kirkastaa määrittelemällä keksijän rooli selvemmin myös tekoälyn näkökulmasta."

Ytimessä on keksijän rooli ja käsite patentin myöntämisperusteissa. Aineettoman omaisuuden oikeudet (IPR) perustuvat perinteisesti ihmisen luovuuden suojaamiseen, ja patenttilaeissa viitataan usein keksijän yhteydessä henkilöön.

Mutta mitä sitten, jos keksintö on tekoälyn, ei luonnollisen henkilön, tekemä? Voiko patentin saada ja kuka on keksijä?

Kolme skenaariota AI:n keksintöihin

Ballardinin mukaan patenttilainsäädäntöä pitäisi kirkastaa määrittelemällä keksijän rooli selvemmin myös tekoälyn näkökulmasta.

Muuten vaarana on, että keksintöjen salailu lisääntyy, mikä omalta osaltaan voi johtaa myös patenttien vähenemiseen.

Ballardini on kumppaneineen muotoillut kolme skenaariota siitä, miten patenttilainsäädäntö voisi ottaa (tai olla ottamatta) huomioon tekoälyn keksinnöt. Mallit perustuvat patenttilakien taustalla oleville teorioille.

Vallankumouksellinen malli

Vallankumouksellisessa mallissa tekoäly olisi keksijän roolissa.

Tämä kuitenkin tarkoittaisi, että AI:n pitäisi olla myös oikeustoimikelpoinen, eli sille pitäisi myöntää laillinen henkilöllisyys ja omistusoikeus.

– Ja se on paljon suurempi kysymys kuin vain patenttia koskevat kysymykset, Ballardini huomauttaa.

Romanttinen malli

Romanttisessa mallissa AI:n luomalle keksinnölle ei pitäisi myöntää laisinkaan patenttia – vain ihmisten keksimät keksinnöt voisivat saada patenttisuojan.

Tämän suhtautumistavan ongelmana on kuitenkin mahdollinen salailun ja erilaisten kaupallisten sopimusten lisääntyminen. Se voisi myös vähentää halua investoida tekoälyn kehitykseen ja raskauttaa patenttijärjestelmää, kun sen pitäisi selvittää, onko keksijä todellisuudessa kone vai ihminen.

– Jos keksintöjä aletaan pitää enemmän salassa, se voisi myös tarkoittaa vähemmän keksintöjä markkinoille, Ballardini sanoo.

Modernistinen malli

Modernistinen malli on tasapainoisin, Ballardini sanoo.

Samantyyppistä mallia käytetään muun muassa Isossa-Britanniassa tekijänoikeutta koskevassa lainsäädännössä tietokoneiden luomia töitä koskien.

Modernistinen malli on edellisten jonkinasteinen välimuoto ja kompromissi.

Modernistisen mallin mukaan vain ihmiset voisivat olla keksijöitä, mutta heidän roolinsa tekoälyn keksimissä keksinnöissä ratkaisisi patentin saannin.

Toisin sanoen jos ihminen on vaikuttanut keksintöön ja sen syntymiseen omalla luovalla älykkyydellään ja riittävissä määrin, patentti voitaisiin myöntää.

Ballardini, He ja Roos pitävät julkaisussaan modernistista mallia parhaana vaihtoehtona.

Mutta mikä sitten olisi riittävä kontribuutio?

– Se pitäisi ratkaista tapauskohtaisesti, Ballardini sanoo.

Superälykkäät systeemit voivat muuttaa kaiken

Ballardini ei pidä aiheellisena, että tekoälylle annettaisiin keksijän asema – ainakaan nyt.

– Silloin tekoälylle pitäisi antaa ihmisyys oikeudellisine vastuineen. En näe, mikä hyöty siitä olisi, Ballardini sanoo.

Tulevaisuudessa voi toki olla toisin.

– Jos superälykkäät systeemit kehittyvät, voi olla, että meidän pitää ajatella toisin. Mutta ennen kuin olemme siinä pisteessä, en näe, miksi meidän pitäisi muuttaa ajatteluamme tässä asiassa.

*** 

Suomessa toistaiseksi verrattain vähän AI-patenttihakemuksia

Eurooppalaisessa ja suomalaisessa patenttilainsäädännössä keksijyys ei ole niin suuressa keskiössä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siksi suomalaisen ja eurooppalaisen lainsäädännön voi olla helpompi mukautua AI:n mukanaan tuomiin patenttilainsäädännön uusiin näkökulmiin.

Ratkaisu AI:n luomiin keksintöihin voisi löytyä ihmisistä tekoälyn ja sovellusten takana."

Patentti- ja rekisterihallituksen johtavan tutkijainsinöörin Antti Salmelan mukaan ratkaisu AI:n luomiin keksintöihin voisi löytyä ihmisistä tekoälyn ja sovellusten takana – siis selvittämällä modernistisen mallin mukaan, kuka on AI:n keksinnön takana inhimillisellä panoksellaan.

Salmelan mukaan kysymys tekoälyn keksijyydestä kuuluu viime kädessä oikeusoppineiden ratkaistavaksi, mutta hän ei itse pidä todennäköisenä, että tekoälystä itsestään tulisi keksijää. Vielä tähän mennessä AI:n tekemät keksinnöt eivät ole työllistäneet PRH:ta.

Toinen kysymys on, millä tavalla tekoälyä voi patentoida."

Toinen kysymys on, millä tavalla tekoälyä voi patentoida. Salmela kertoo, että tekoälykeksintöjen erityispiirteenä on tekoälyn matemaattinen luonne. Matemaattiset algoritmit ja neuroverkot eivät ole sellaisenaan patentoitavissa, vaan ne on liitettävä olennaiseksi osaksi jotakin konkreettista teknistä järjestelmää. Tällöin keksinnön kokonaisuutta voidaan pitää teknisenä.

Salmelan mukaan oppivaan tekoälyyn perustuvia patenttihakemuksia tulee PRH:lle edelleen verrattain vähän eikä niiden määrä näytä lisääntyneen merkittävästi viime vuosina.

– Toisaalta aivan tarkkaa osuutta ei todennäköisesti voikaan määrittää, koska tekoälyn käsite ei ole tarkasti määritelty. Laajemman tulkinnan mukaan tekoälyä sisältyy myös monien teknisten prosessien ohjausjärjestelmiin, ja näihin liittyviä patenttihakemuksia tulee meille verraten usein, Salmela sanoo.

– Toki on varmasti niinkin, että suomalaisilla keksijöillä ja yrityksillä olisi varaa hakea patenttia tekoälykeksinnöille nykyistä enemmän.

Tekoälykeksintöjen hyväksymisaste on Salmelan arvion mukaan ollut PRH:ssa samaa luokkaa kuin muidenkin keksintöjen.

Innovaatiosta syntyvä kilpailuetu kannattaa suojata. Keksintö on nopeasti kopioitu ja yrityksen etulyöntiasema menetetty, jos oivallukselle ei ole haettu patenttia tai muuta teollisoikeudellista suojaa. Aalto PRO:n Patentit–Teollisuus-Tekniikka -koulutusohjelma perehdyttää teollisoikeuksiin. Siinä käydään läpi patentinhakuprosesseja Suomessa ja ulkomailla sekä painotetaan johdonmukaisen patenttitoiminnan merkitystä yrityksissä. Lue lisää ohjelmasta.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Voiko tekoäly saada keksinnölleen patentin?

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Tietojasi käytetään markkinointitarkoituksiin. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.