Tilaturvallisuus on tasapainoilua

Äärimmäisen turvallinen tila on harvoin äärimmäisen toimiva – ja päinvastoin. Siksi keinot kannattaa mitoittaa arvioidun uhkan mukaan, sanovat Samu Koski Puolustusvoimista ja Matti Aaltonen Liikennevirastosta.

Annamari Typpö, 22.05.2018

Kulunvalvonnassa ja tilaturvallisuudessa on aina kyse kompromisseista ja tasapainoilusta riittävän ja liiallisen suojauksen välillä.

"Tilasta on vaikea tehdä samalla sekä äärimmäisen turvallista että äärimmäisen toimivaa", sanoo Liikenneviraston turvallisuusjohtaja Matti Aaltonen.

Turvallisuussuunnittelu alkaa uhkien tunnistamisesta. Puolustusvoimien tilaturvallisuuspäällikkö Samu Koski neuvoo ensin identifioimaan, millaisia uhkia omaan toimintaan kohdistuu ja millaisia keinoja mahdolliset uhkaajat voisivat käyttää.

Turvallisuussuunnittelu alkaa uhkien tunnistamisesta."

"Ilman näitä tietoja tiloja ei voi suojata tai sitten suojautumiskeinot ampuvat niin pahasti yli, että ne enemmän haittaavat omaa toimintaa kuin suojaavat sitä. Esimerkiksi isoissa liiketiloissa ei millään voi suojata kaikkea kaikelta. Muuten tuloksena on betonikuutio, johon kukaan ei pääse sisälle ja josta kukaan ei pääse ulos", Koski sanoo.

Avaintekijä on riskienhallinta, kuten kaikessa inhimillisessä toiminnassa. "Oleellista on, että tunnistetaan riskit ja arvioidaan, mihin riskeihin voi ja kannattaa reagoida ja miten jäännösriskien todennäköisyys minimoidaan", sanoo Aaltonen.

Koski ja Aaltonen päivittivät turvallisuusosaamistaan Aalto PRO:n Turvallisuusjohdon koulutusohjelmassa.

Häiriötila on uusi normaali

Koski käsitteli projektityössään normaaliolojen häiriötilanteita ja niiden äärimmäisiä ilmenemismuotoja Puolustusvoimien tilaturvallisuuden kehyksessä. Haasteeksi hän havaitsi sen, että normaaliolojen häiriötilanteista on tullut uusi normaali.

"Eurooppa on muuttunut vuonna 2015 alkaneiden terrori-iskujen jälkeen. Sietokynnys nousee koko ajan. Siksi on vaikea analysoida, mikä oikeastaan on normaalia", Koski sanoo.

Jos paikallisesti tapahtuu jotakin normaalista poikkeavaa, sitä pitää aina tarkastella myös laajemmin."

Yksi keino varautua häiriötilanteisiin on Kosken mukaan tilannetietoisuus, eikä tarkasteluhorisontiksi riitä pelkkä lähialue.

"Jos paikallisesti tapahtuu jotakin normaalista poikkeavaa, sitä pitää aina tarkastella myös laajemmin. Voi olla, että samanlaisia poikkeustilanteita on globaalisti. Silloin kyseessä on häiriötilanne, vaikkei se yksittäisessä paikassa sellaisena näyttäytyisikään", Koski sanoo.

Terrori-iskujen lisäksi häiriötilanteita ovat esimerkiksi valtiolliset konfliktit, kuten Ukrainan kriisi, sekä sähkönsaannin ongelmat, jotka voivat lamauttaa yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja. "Liikenneviraston omissa toiminnoissa käytetään paljon varavoimaa kriittisten kohteiden turvaamiseen", kertoo Aaltonen.

Ole tilanteen tasalla

Koski korostaa häiriötilanteiden ennakoinnissa historiatietoisuutta, tilannekuvan säännöllistä päivittämistä ja tiedustelutietojen hyödyntämistä.

"Oikotietä ei ole. Aina välillä pitää pysähtyä katsomaan, mitä lähialueilla ja laajemminkin on tapahtunut: esimerkiksi millaisia toimijoita, keinoja, välineitä ja tekotapoja häiriötilanteisiin on liittynyt."

Turvallisuusviranomaisten näkökulmasta Pohjoismaissa on viime aikoina noussut uhkaksi puukkoisku tai autolla väkijoukkoon ajaminen. Myös yritysten on hyvä Kosken mukaan seurata laajasti, millaisia häiriötilanteita esimerkiksi Euroopassa on tapahtunut.

"Sieltä kannattaisi poimia ne iskut, jotka ovat tapahtuneet samankaltaista liiketoimintaa vastaan, ja miettiä, voisiko meillä tapahtua jotakin samankaltaista ja miten siihen on varauduttu. Tietysti kannattaa olla realisti, ettei lähde liian kauas todellisesta uhkasta."

Tilaturvallisuus osaksi rakennussuunnittelua

Puolustusvoimat ja muut viranomaiset tekevät tiivistä turvallisuussuunnitteluun liittyvää yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Fokuksessa voi olla esimerkiksi turvallisuussuunnittelun ottaminen osaksi rakennusten ja tilojen suunnittelua.

Toimitilaturvallisuus pitää ottaa huomioon suunnittelussa huomioon alusta lähtien."

Aaltonen ja Koski korostavat, että toimitilaturvallisuus pitää ottaa huomioon suunnittelussa huomioon alusta lähtien. "Kaikki mikä rakennetaan jälkikäteen, on päälle liimattua, kallista ja usein aika toimimatonta", sanoo Aaltonen.

Rakennuksen turvallisuussuunnittelussa sijainnilla on Kosken mukaan suuri merkitys. Seuraavaksi tulee rakennuksen ulkokuori, jossa keskeisimmät suojaustoimet tapahtuvat, oli kyse mistä tahansa uhasta.

"Tässä väännetään monesti arkkitehdin kanssa kättä esimerkiksi suurista lasipinnoista. Jos arkkitehti määrittelee ulkokuoreen riskialttiita asioita, suoja täytyy rakentaa sisäosiin. Silloin täytyy tiedostaa, että jos toiminta vuosien kuluessa muuttuu, muutosten hinta voi muodostua korkeaksi."

Norjasta mallia?

Turvarakentaminen isossa mittakaavassa on Suomessa vähäistä. Norjaan sen sijaan nousee nyt kokonaisia uusia hallintokortteleita, joihin turva on rakennettu sisään. Raskas autoliikenne ja ulkopuoliset henkilöt pidetään kokonaan näiden kortteleiden ulkopuolella. Sisäpuolelle pääsevät vain pienet jakeluautot, jotka ovat läpäisseet turvallisuusselvityksen, eivätkä nekään kaikkialle.

"Siellä mietitään hyvinkin pitkälle tätä asiaa. Betoniporsaita ei enää käytetä, vaan esteet on rakennettu maastoon. Esimerkiksi rakennusten välissä virtaava vesielementti voikin olla maisemoitu ajoeste", Koski kertoo.

Turvallisuutta pitää ylläpitää ja kehittää jatkuvasti ja sitouttaa ihmiset siihen koulutuksen, valvonnan ja esimerkin keinoin."

Hän arvelee, että suunta voi olla sama Suomessakin. Tällainen turvarakentaminen ei kuitenkaan ole ihan halpaa.

"Mutta kun ajatellaan rakennusten elinkaaren eli 70–100 vuoden aikajänteellä, se saattaa olla kokonaisuutena edullisempaa kuin rakentaa turvajärjestelmät yhteen rakennukseen kerrallaan", Koski sanoo.

Aaltonen muistuttaa, että tilaturvallisuuteen vaikuttaa myös inhimillinen aspekti. "On älytöntä rakentaa turvalliset tilat, jos niitä ei käytetä oikein", hän sanoo. Siksi turvallisuutta pitää ylläpitää ja kehittää jatkuvasti ja sitouttaa ihmiset siihen koulutuksen, valvonnan ja esimerkin keinoin.

Johdon esimerkki on kaiken A ja O. Valvontaa tarvitaan etenkin turvallisuuden ylläpidossa.

"Turvallisuusohjeita noudatetaan aluksi ihan hyvin, mutta sitten alkaa löytyä oikopolkuja ja turvallisuustaso laskee. Siksi ohjeiden noudattamista pitää valvoa. Se ei ole kyttäämistä, vaan on tärkeää aika ajoin palauttaa mieliin, mikä on oikea menettelytapa", Aaltonen sanoo.

Tietoturvaan liittyy paljon riskejä

Omassa projektityössään Aaltonen tarkasteli toimitilaturvallisuuden osa-alueita Liikenneviraston toimintakontekstissa. Fokuksessa oli toimitilaturvallisuuden rakentaminen, kehittäminen ja tarvittaessa muuttaminen sekä resurssien viisaan käytön varmistaminen yhdenmukaisten toimintatapojen avulla.

Liikenneviraston kontekstissa suojattavia kohteita ovat ihmiset, tieto, omaisuus, maine ja ympäristö sekä liikenneinfrastruktuuri. Huolimattomuus esimerkiksi tiedon käsittelyssä voi pahimmillaan aiheuttaa haittaa tai vahinkoa valtiolle, kansalaisille tai yrityksille.

Suojattavia kohteita ovat ihmiset, tieto, omaisuus, maine ja ympäristö sekä liikenneinfrastruktuuri."

"Esimerkiksi sähköistetyssä liikennejärjestelmässä on tiedonsiirron ja energiansiirron solmukohtia ja havaintolaitteita, joiden suojauksesta on huolehdittava", Aaltonen sanoo.

Liikennekeskukset tekevät jatkuvaa yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa ja toimivat osittain myös samoissa rakennuksissa. Rakennusteknisten uhkien rinnalla keskeisiä riskitekijöitä ovat tietoturvauhat ja kyberriskit.

"Tiedonsiirtoyhteyksien ja -järjestelmien on oltava suojattuja ja konehuoneiden turvaluokituksen kunnossa. Lisäksi täytyy huolehtia siitä, ettei meidän kauttamme vuodeta ulos jonkun muun omistamaa tietoa tai päästä toisen viranomaisen tietojärjestelmiin."

Kenellä on pääsy tiloihin?

Toimitilaturvallisuudessa pitää muistaa myös siivoojiin, huoltohenkilöstöön, konsultteihin ja muihin ulkopuolisiin palveluntuottajiin liittyvät riskit.

"Liikennevirasto vaatii turvallisuusselvitykset kaikista henkilöistä, jotka pääsevät liikkumaan tiloissa vapaasti. Vaadimme samaa myös palveluntuottajiltamme", Aaltonen kertoo.

Myös viraston oma henkilöstö turvallisuusselvitetään riskien minimoimiseksi. Potentiaalisia riskikohteita on alle prosentti selvitetyistä.

Oma henkilöstö turvallisuusselvitetään riskien minimoimiseksi."

"Meille on tärkeää, että voimme estää pääsyn tiloihin ja järjestelmiin henkilöiltä, joihin liittyy vakavia riskejä. Tämä vähentää myös mahdollisuutta, että henkilöä voisi käyttää hyväksi tai esimerkiksi kiristää."

Yksi uhkakuva Aaltosen mukaan on toiminnan hajautuminen, kun harva viranomainen enää tuottaa itse palveluja. Tästä voi aiheutua paitsi johtamiseen myös tietoturvaan liittyviä riskejä. Miettiä pitää esimerkiksi sitä, toimivatko palveluntuottajan työntekijät viranomaisen omissa tiloissa vai siirretäänkö myös kiinteistöt palveluntuottajan haltuun.

"Tässä pitää arvioida hyödyt ja riskit sekä omalle toiminnalle että yhteiskunnalle. Osaoptimointi ei riitä, vaan kaikessa pitää tähdätä yhteiskunnan etuun", Aaltonen linjaa.

Turvallisuus on tunne

Yhden haasteen turvallisuussuunnittelulle asettaa se, että turvallisuus on hyvin subjektiivinen asia. Jos turvatoimia liioitellaan, se voi joillakin ihmisillä lisätä stressiä ja turvattomuuden tunnetta. Terve järki toimii tässäkin, sanoo Aaltonen.

"Kannattaa miettiä, mikä on kohtuullista ja järkevää sekä toteuttamisen että ylläpidon näkökulmasta."

Jos turvatoimia liioitellaan, se voi joillakin ihmisillä lisätä stressiä ja turvattomuuden tunnetta."

Koski sanoo, että parhaimmillaan turvatoimet ovat sellaisia, ettei ihminen edes arjessa kiinnitä niihin huomiota. Ne ovat osa yrityksen kulttuuria ja tilojen ja rakennusten toimivuutta.

"Pohjois-Amerikassa kulunvalvonta on arkipäivää ja koskee sekä omaa henkilöstöä että vieraita. New Yorkissa ei pääse edes kirjastoon kulkematta metallinpaljastimen läpi. Sillä halutaan kertoa tulijalle, että haluamme taata sisällä olevien henkilöiden turvallisuuden."

Koski arvelee, että vastaavat turvatoimet lisääntyvät julkisissa tiloissa meilläkin.

"Jokainen terrori-isku ja muu häiriötilanne ohjaavat kehitystä siihen suuntaan, mutta on ihan mahdotonta ennustaa, missä tahdissa se etenee."

Tämä artikkeli on Turvallisuusjohdon koulutusohjelman projektitöitä esittelevän sarjan viimeinen osa. Rekrytointitilanteissakin arvostetun koulutusohjelman on käynyt jo yli 500 turvallisuusasiantuntijaa ja -johtajaa. Tutustu ohjelmaan.

Lue koko sarja:

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Tilaturvallisuus on tasapainoilua

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Tietojasi käytetään markkinointitarkoituksiin. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.