Teknologinen murros vaatii autoalalta rohkeita ratkaisuja

Digitalisaatiota ei pääse karkuun edes autolla. Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa kehottaa etsimään ratkaisuja verkostoitumisesta ja palvelumuotoilusta.

Annamari Typpö, 27.04.2018

Globalisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio muovaavat myös autoalan toimintakenttää. Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa kehottaa etsimään ratkaisuja verkostoitumisesta ja palvelumuotoilusta.

Digitalisaatiota ei pääse karkuun edes autolla. Teknologinen kehitys muokkaa kovilla kierroksilla autoalan tulevaisuutta. Tämä käy ilmi Autoalan Keskusliiton tuoreesta, vuosia 2018–2030 luotaavasta skenaarioanalyysista.

Viisi vuotta sitten tehtyyn skenaarioon verrattuna teknologinen kehitys nähdään nyt huomattavasti merkittävämpänä muutostekijänä.

“Silloin ei vielä nähty, miten nopeasti teknologinen kehitys mahdollistaa uudenlaisia palveluratkaisuja”, sanoo Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

Toinen tärkeä muuttuja ovat kuluttajien asenteissa ja käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset, jotka luovat uusia palvelutarpeita. Näitä ovat esimerkiksi kuluttajien tarpeiden pirstaloituminen, monipuolistuvat liikkumisen tavat ja verkko- ja mobiiliasioinnin yleistyminen myös autokaupassa.

Voittaako polttokenno akun?

Teknologista muutosta ajavat esimerkiksi sähköautot ja autonomiset autot. Sähköautojen kehitystä kiihdyttää globaali ilmastopolitiikka, joka pakottaa autotehtaat tekemään autoista aiempaa vähäpäästöisempiä. Akkukäyttöisten autojen rinnalla kehitetään polttokennotekniikkaa. Sitä, kumpi ratkaisu loppujen lopuksi pääsee voitolle, ei vielä tiedä kukaan.

“Henkilökohtaisesti uskon vetyautoon, jonka moottori ja akusto saavat virran polttokennosta. Joka tapauksessa tulevaisuuden autossa on sähkömoottori. Se on energiatehokkain ratkaisu tällä hetkellä”, Rissa sanoo.

Sähkömoottorin puolesta puhuu myös sen toimintavarmuus."

Sähkömoottorin puolesta puhuu myös sen toimintavarmuus. Siinä missä bensiiniautossa on yli 2 000 liikkuvaa osaa, jotka voivat mennä rikki, sähköauton moottorissa on niitä vain 18.

Vauhdissa on myös sähköautojen latausjärjestelmien kehitystyö, jossa ovat mukana autovalmistajat ja energiayhtiöt. Rissa uskoo, että lataustolpan ja piuhan sijaan autot ladataan tulevaisuudessa langattoman induktiivisen latausjärjestelmän avulla. Tekniset ratkaisut tähän ovat jo olemassa.

Täysautonomisia autoja saa vielä odottaa

Paljon otsikoissa olevien autonomisten autojen Rissa ei usko yleistyvän kovin nopeasti. Autonomisia ominaisuuksia on toki paljon jo nykyautoissakin, esimerkkinä mukautuva vakionopeuden säätö, joka huomioi edellä ajavan nopeuden, automaattiset hätäjarruavustimet tai esimerkiksi ohjailuavustimet. Täysautonomisten autojen sen sijaan arvioidaan nykytietämyksen valossa tulevan markkinoille vasta vuoden 2035 jälkeen – ja silloinkin niitä olisi vain kymmenen prosenttia tuotannosta. Täysautonominen viittaa autoon, jossa vastuuta auton liikkeistä ei kanna kuljettaja, vaan auton valmistaja tai vakuuttaja.

Sitten kun täysautonomiset autot tulevat, ne mullistavat helppoutensa ansiosta liikenteen täysin.”

“Tosin sitten kun täysautonomiset autot jonakin päivänä tulevat, ne mullistavat helppoutensa ansiosta liikenteen täysin”, Rissa sanoo.

Rissa viittaa New Yorkissa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan Uber-palvelu on kasvattanut henkilöautojen määrää kaupungin kaduilla. Jos ajatellaan, että autonominen auto on kuljettajaton taksi, jonka voi tilata paikalle kätevästi mobiilisovelluksella, se ei voi olla vetoamatta kuluttajiin.

Harvaan asutussa Suomessa vaikutus ei ehkä ole yhtä suuri, mutta tuntuva kuitenkin. Rissan visioissa perheellä voisi olla käytössään yksi auto, joka kuljettaa perheenjäsenet töihin ja kouluun ja käy päivän aikana latautumassa Kehä kolmosen ulkopuolella.

Kuka omistaa datan?

Muita teknologisia muutosajureita ovat esimerkiksi erilaiset liitettävyysratkaisut, jotka kytkevät autot osaksi internetiä sekä liikenteenohjaus- ja valvontajärjestelmiä, varaosaliiketoiminnan mullistava 3D-tulostus, muun muassa läpinäkyvyyttä lisäävä verkko- ja mobiiliostaminen, automatisaatio ja robotisaatio sekä erilaiset puhelinsovellukset ja mobiilipalvelut, jotka tekevät puhelimesta ja autosta yhden kokonaisuuden.

Älypuhelin ja auto toimivat Rissan mukaan hyvin yhteen. Niiden varaan voi rakentaa monenlaisia liikkumisen palveluja, kuten jo mainittu Uber sekä Suomessa kehitetty Whim, jonka avulla voi koota omaa matkaansa varten yhdistelmän erilaisia liikkumismuotoja joukkoliikenteestä takseihin ja kaupunkipyöriin.

Autoista on tullut todella älykkäitä. Ne pystyvät lähettämään jo hyvin monenlaista dataa.”

“Autoista on tullut todella älykkäitä. Ne pystyvät lähettämään jo hyvin monenlaista dataa”, Rissa toteaa.

Nyt taistellaankin siitä, kuka datan omistaa.

“Autotehtaiden mielestä ajokäyttäytymiseen, huoltoon ja vikoihin liittyvät tiedot kuuluvat niille. Vähittäiskauppa ja vakuutusala taas ajattelevat, että ne ovat avointa dataa ja kuluttajan pitäisi saada päättää, kenelle hän tietonsa antaa”, Rissa kertoo.

Toukokuussa voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus määrittelee tarkemmin, miten dataa voidaan hyödyntää. Selvää on joka tapauksessa, että autojen lähettämän datan pohjalta voidaan kehittää monipuolisia palveluja, kuten henkilökohtaiseen ajokäyttäytymiseen perustuva vakuutustuote.

Nyt on korkea aika toimia

Murros haastaa autoalan perinteiset toimijat. Digitaitojen lisäksi vaaditaan muun muassa palvelumuotoilun osaamista.

“Meillä pitää olla kykyä hahmottaa ja kehittää uudenlaisia palveluja. Jos autoala ei itse sitä tee, kentän valtaavat uudet pelurit”, Rissa sanoo.

Rissa myöntää, että autoala nähdään usein vanhoillisena auringonlaskun alana. Itse hän on täysin päinvastaista mieltä.

Liikkuminen muuttuu, mutta ei se kumipyöräratkaisuja poista."

“Liikkuminen muuttuu, mutta ei se kumipyöräratkaisuja poista. Ihmiset kulkevat aivan varmasti myös tulevaisuudessa töihin ja harrastuksiin. Koko maan tasolla sitä ei voida hoitaa joukkoliikenteellä.”

Rissan mukaan nyt tarvitaan koulutusta, näkemystä ja ihmisiä, jotka pystyvät rakentamaan uudenlaisia ratkaisuja. Hän haastaa muun muassa isojen autoliikkeiden toimitusjohtajat ja huoltoliiketoiminnasta vastaavat miettimään, onko heillä riittävästi osaamista palveluiden kehittämiseen.

“Vai onko kaikki digi- ja prosessiosaaminen tietohallintojohtajan takana?” Rissa herättelee.

Verkostot tuovat ketteryyttä

Esimerkiksi paljon puhuttu lohkoketjuteknologia voisi Rissan mukaan tuoda nopeastikin uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi tilaus-, kauppa-, osamaksu- ja leasingsopimusten hallintaan. Se vaatii kuitenkin paneutumista ja ymmärrystä.

“Haastehan tässä on se, että vauhti on melkomoinen. Pitää tunnistaa, millä on merkitystä ja millä ei. Pitää pystyä palvelemaan nykyisiä asiakkaita ja samalla kouluttaa itseään tulevaisuutta varten.”

Omat vaatimuksensa osaamisen kehittämiseen tuo yhä kiihtyvä globalisaatio, joka vaikuttaa myös autojen vähittäiskauppaan.

“Kaupanteko ei enää jatkossa ole paikallista toimintaa, vaan kilpailijoita tulee myös muualta. Esimerkiksi viime vuonna joukko kiinalaisia yrityksiä osti autoliikkeitä Saksasta ja Englannista”, Rissa kertoo.

Rissa uskoo, että yksi ratkaisu osaamishaasteisiin löytyy verkostoitumisesta. Tarvitaan kykyä löytää luotettavia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kehittää uusia palveluja ja ratkaisuja.

“Autoliikkeet näkevät toisensa yleensä kilpailijoina, mutta varsinkin pienillä paikkakunnilla ne voisivat yhdistää voimansa ja rakentaa palveluita yhdessä. Muuten voi pian olla niin, että kaikilta menee bisnes alta.”

Menestyminen vaatii rohkeutta

Kivijalan ja digitaalisen palvelun yhdistäminen voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on autoalalla kaikkea muuta, Rissa sanoo. Autoliikkeet ovat – nimensä mukaisesti – tottuneet myymään autoja. Nyt perinteiset toimintatavat ovat muuttumassa ja autoliikkeiden pitää oppia palvelemaan kuluttajia, jotka haluavat yksilöllisiä liikkumisen palveluja helposti ja nopeasti kellon ympäri.

Tulevaisuuden kuluttajat eivät esimerkiksi välttämättä halua enää omistaa autoa, vaan kulkeminen ratkaistaan muilla keinoin: esimerkiksi yksityisleasing-tyyppisellä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, yhteiskäyttöautolla tai sillä Uber-taksilla.

Kokonaisuutena digin ja kivijalan yhteensovittaminen ei tapahdu ihan äkkiä. Siinä olisi käyttöä palvelumuotoilulle.”

“Markkinoille tulee varmasti pelkästään digitaalisesti toimivia kilpailijoita, jotka valitsevat jonkin kapean osa-alueen ja rakentavat siihen palvelun, mutta kokonaisuutena digin ja kivijalan yhteensovittaminen ei tapahdu ihan äkkiä. Siinä olisi käyttöä palvelumuotoilulle.”

Hyviä avauksia on Rissan mukaan toki jo tehty, esimerkkinä vaikkapa Autoverkkokauppa.fi.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia voi löytyä myös latausratkaisuista.

“Perinteisesti energian varastointi ja jakelu on ollut sähköyhtiöiden bisnestä. Miksei autoliike voisi rakentaa kuukausiveloituksella toimivaa avaimet käteen -palvelua ja tarjota sähköauton ostajalle myös latausinfran, kilpailuttaa vielä sähkön hinnankin”, Rissa pohtii.

“Näitä ratkaisuja pitäisi uskaltaa lähteä kehittämään ja testaamaan rohkeasti ja katsomaan, mitä kuluttajat loppujen lopuksi haluavat.”

Pekka Rissa on Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja. Aalto EE ja AKL Akatemia tarjoavat yhdessä muutokseen ja asiakalähtöiseen johtamiseen valmentavan Autoalan JOKO -ohjelman.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Teknologinen murros vaatii autoalalta rohkeita ratkaisuja

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Tietojasi käytetään markkinointitarkoituksiin. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.