Palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen kohti maailman parasta vankilaa

Rikosseuraamuslaitoksella ja Senaatti-kiinteistöillä on meneillään maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hanke, jossa muotoillaan maailman parasta naisvankilaa. Suunnittelun lähtökohtana on, että kotiutuessaan vangeilla on paremmat edellytykset rikoksettomaan elämään.

Kuva: Anne Sundqvist

Tiia Lappalainen, 18.12.2018

Read this in English.

Millainen olisi maailman paras vankila?

Ainakin sellainen, josta vangit vapautuvat mahdollisimman toimintakykyisinä ja motivoituneina kohtaamaan maailman ja elämän ilman rikoksia.

Maailman parasta vankilaa, rikoksettoman elämän oppimisympäristöä, kehitetään parhaillaan Hämeenlinnaan. Vuonna 2020 aukeavaa uutta naisvankilaa suunnitellaan vaikuttavuuteen perustuen, toiminnan ja toimintakulttuurin lähtökohdista. Siis niin, että ensin suunnitellaan vaikuttavat palvelut ja toiminta, joita tilaratkaisut sitten tukevat.

Rikosseuraamuslaitoksesta, Senaatti-kiinteistöistä sekä sen kumppaniverkostosta koottiin asiantuntijat miettimään, miten tämä saadaan aikaiseksi ja millaista toimintaa ja palveluita vankiloissa tarvitaan.

– Vankiloiden toimintaa ja palveluita pohdittiin neljästä näkökulmasta: tutkimuksen, tulevaisuuden, asiakas- ja henkilöstökokemuksen sekä tuotantotekijöiden näkökulmasta, konseptointipalvelusta vastannut erityisasiantuntija Anne Sundqvist (kuvassa) Senaatti-kiinteistöistä kertoo.

Uuden vankilan toiminnan kehitys on ollut merkittävä ja monialainen yhteisponnistus, jossa on hyödynnetty kymmeniä eri menetelmiä.

Mukana ovat olleet Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen lisäksi Workspace Oy, Melkior Oy, Delfoi Oy sekä Marketing Clinic Finland Oy (ent. Kopla Helsinki Oy).

Struktuuria pirstaleiseen palvelutarjontaan

Tavoitteena on rakentaa vankila, joka tähtää rikoksettomaan elämään, eli siihen, että vangit vapautuvat mahdollisimman hyväkuntoisina ja heillä on taitoja ja kykyä sopeutua ja löytää paikkansa yhteiskunnasta.

Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen (kuvassa) muistuttaa, että lähtökohtana on turvallisuus. Ilman sitä ei ole pohjaa kehittämiselle.

– Ennakoivaa ja vuorovaikutukseen perustuvaa, dynaamista turvallisuutta parantamalla vankila on turvallinen työympäristö myös henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille. Vangin näkökulmasta se on turvallinen ympäristö rangaistuksen suorittamiseen, toimintaan osallistumiseen ja uusien taitojen oppimiseen. Ilman kokemusta turvallisuudesta ei kuntoutuminen lähde alkuun, Nieminen sanoo.

Uuden vankilan toiminnassa siirrytään yhä enemmän ohjaavaan ja kuntouttavaan toimintaan ja lähityöhön.

Ajatus ei tietenkään ole uusi.

Vankiloissa on ennenkin ollut erilaisia palveluita, kuntouttavaa toimintaa, koulutusmahdollisuuksia ja työtä tarjolla.

Miten uuden Hämeenlinnan naisvankilan ratkaisut eroavat siitä, mitä jo aiemmin on ollut olemassa?

Muun muassa siinä, miten paljon vangit ovat mukana kuntouttavassa toiminnassa.

– Huomasimme, että eri vankiryhmittäin tämä vaihteli paljon. Moni oli kuntouttavassa toiminnassa vain kaksi tuntia vuorokaudessa, mikä on todella vähän. Nyt tuntimäärää pyritään pikkuhiljaa lisäämään ja olemme simuloimalla mallintaneet, että tilat riittävät erittäin kunnianhimoiseenkin tavoitteeseen, Anne Sundqvist kertoo.

Lisäksi huomattiin, että joillekin vankisegmenteille ei ollut laisinkaan palveluita tarjolla.

– Tavoite on lisätä vankien omatoimisuutta ja aktiivista aikaa toiminnoissa. Palveluiden ja palvelutarjonnan muotoiluun on tuotu struktuuria, joka perustuu vankien tarpeisiin, toimintakykyyn, muutosasenteeseen ja erityisesti toiminnan vaikuttavuuteen, Anne Sundqvist kertoo.

Projektissa mukana olleet kehittäjätahot loivat yhdessä monipuolisen palvelukartan, joka kokoaa yhteen kaikki vankilan palvelut ja jossa on varmistettu, että niitä löytyy kaikille.

– Aiemmin palvelut ovat olleet pirstaleisempia eivätkä välttämättä kaikkien saatavilla, Sundqvist sanoo.

Yö sellissä avaa silmiä

Kun vankien arkea vankilassa kartoitettiin, huomattiin, että erityisesti vankilaan tulo ja vapauteen palaaminen ovat kriittisiä kohtia. Näihin kahteen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Tulovaiheen toiminnan kehittämisessä on käytetty apuna visualisointia, jossa on kuvattu vangin kokemuspolku eli se, millaisia asioita vangeilla tulee eteen, millaisia tunteita ja ajatuksia heillä herää eri tilanteissa ja miten he toivoisivat tulevansa kohdatuiksi. Esitystapa konkretisoi vangin näkökulmaa ja on tuottanut useita oivalluksia toiminnan ja kulttuurin kehittämiseen.

Toiminnassa otetaan myös aiempaa enemmän huomioon tulevaisuus, eli se, mitä taitoja vangit voisivat tulevaisuudessa vapautuessaan tarvita, miten he voisivat tulla esimerkiksi työllistetyiksi ja miten palvelut jatkuvat mahdollisimman sujuvasti, kun vanki pääsee vapaaksi.

– Tulevaisuus ja se, millaiseen yhteiskuntaan vanki vapautuu, on todella tärkeää. Tämä on haastavaa, sillä se, kuinka paljon tähän käytetään rahaa, on kiinni vangin kotikunnan motivoitumisesta. Pitkällä tähtäimellä yhteiskunta säästää panostamalla vankeihin ja palvelujatkumoihin, Pauli Nieminen kertoo.

– Ensisijainen roolimme kehittäjäryhmässä on ollut tuoda asiakkaiden tarpeet, arjen kokemukset ja ääni mukaan toiminnan ja tilojen suunnitteluun, Kati Nurminen (kuvassa) Marketing Clinicistä kiteyttää.

Vankilassa tapahtuvien toimintojen suunnittelun keskiössä ovat olleet sekä vankien että henkilökunnan syvähaastattelut ja työpajat. Vankilaelämän ymmärtämiseksi kehittäjät ovat vierailleet useaan otteeseen vankilassa ja yöpyneetkin vankilassa ymmärtääkseen vankilan arkea.

– Ne tarinat vetävät hiljaiseksi. Siellä on kovia juttuja ja surullisia tarinoita, mutta myös toivoa ja tahtoa muuttaa elämän suuntaa. Vankilaympäristössä kohtaamisen merkitys kasvaa valtavasti. Se, että vankeja kuullaan ja heidät kohdataan vertaisina ihmisinä, on tärkeää, Kati Nurminen sanoo.

Yli 100 hengen yhteistyö

Mukana kehittämässä, suunnittelemassa ja osallistumassa on ollut yli 100 henkilöä. Asiakasymmärryksen luonnissa sekä palveluiden ja toimintakulttuurin määrittelyssä on ollut monipuolinen metodivalikoima etnografiasta syvähaastatteluihin ja yhteissuunnittelutyöpajoihin.

– Työpajoissa työskentelivät niin vangit kuin vankilan henkilökunta sekä asiantuntijat ja palveluja tuottavat yhteistyökumppanit. Eri sidosryhmien osallistamisella suunnitteluvaiheessa taataan perustellut ja tarpeisiin vastaavat ratkaisut, Kati Nurminen toteaa.

Ratkaisut ovat valtakunnallisestikin hyödynnettävissä, eli vaikka työtä tehdään kohdennetusti Hämeenlinnan naisvankilan avulla, se on jalostettavissa myös muihin vankiloihin. Vuoden 2018 alusta lähtien Rikosseuraamuslaitoksen kaikki yksiköt ovat aloittaneet palvelukartan määrittelyn Hämeenlinnan vankilan malliin. Lisäksi asiakastietojärjestelmän kehittämisessä huomioidaan työssä syntynyt vaikuttavuuden viitekehys.

Uusi malli vaatii paljon henkilökunnalta, sillä sen pohjalta myös työntekijöiltä vaaditaan uudenlaista lähestymistapaa työhönsä. Kyse ei ole vain palveluista, vaan kokonaisvaltaisesta kuntouttavasta toimintakulttuurista ja ihmisarvoa kunnioittavasta vuorovaikutuksesta.

Pitkäjänteisyyttä ja kauaskantoisuutta palvelumuotoiluun

Kun puhutaan vankilan muotoilusta ja paremmista palveluista vangeille, eteen tulee herkästi kysymys, miksi. Vangithan ovat kärsimässä rangaistusta ihan aiheesta.

– Se on pelkästään jo yhteiskunnallisesti järkevää, että rikosten uusiutumisriski pienenee. Tulevaisuudessa vankeja kuntoutetaan entistä paremmin rikoksettomaan elämään. Jos onnistumme vähentämään uusintarikollisuutta kymmenen prosenttia, säästää yhteiskunta 180 miljoonaa euroa vuodessa, Pauli Nieminen kertoo.

– Vankilassa ihmisen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan. Vankeuslain mukaan muilta osin olojen tulisi olla mahdollisimman normaalit ja kuntouttavat. Se ei palvele ketään, että vankilasta tulee entistäkin ahdistuneempia ihmisiä ulos. Yhteiskunnallekin se tulee kalliiksi.

Hämeenlinnan vankilan kehitystyö on ollut pitkä prosessi.

Kati Nurminen peräänkuuluttaakin palvelumuotoilussa pitkäjänteisyyttä ja vankkaan tietoon ja asiakasymmärrykseen nojaamista ratkaisuissa.

– Asiakasymmärrys on perusta kehittämiselle, johon liittyy olennaisena osana myös se, että katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen. Vaikuttavaa, todellisiin tarpeisiin vastaavaa ja jatkuvasti kehittyvää – siinä reseptimme strategiseen muotoiluun, Nurminen summaa.

Projektissa yhtenä menetelmänä käytettyä palvelumuotoilua voi opetella Aalto PRO:n suositussa Palvelumuotoilu-ohjelmassa. Ohjelma antaa kattavan käsityksen palvelumuotoilun ihmiskeskeisestä lähestymistavasta palvelujen kehittämiseen. Siinä käydään läpi palvelumuotoilun suunnitteluprosessin vaiheet ja löydetään niihin sopivat menetelmät. Lue lisää ohjelmasta.

Uudistuva Hämeenlinnan vankila on monen toimijan yhteistyötä

  • Senaatin Rikosseuraamuslaitokselle tuottamasta konseptointipalvelusta vastasi erityisasiantuntija (IDBM Pro) Anne Sundqvist. Senaatti kokosi monialaisen asiantuntijatiimin ja tuotti asiantuntijapalvelun puitesopimuskumppaninsa Workspace Oy:n ja sen verkoston avulla.
  • Senaatti-kiinteistöt ja Workspace Oy yhteistyössä vastasivat strategisesta kehittämisestä, osien yhteensovittamisesta ja kokonaisuuden johtamisesta. Kumppaniverkoston työtä johti Pasi Kaitila Workspace Oy:stä.
  • Melkior Oy:n Juha Eskelinen vastasi hankkeessa palvelukehitystä ohjanneiden vaikuttavuustavoitteiden, mittarien ja taloudellisten perusteiden määrittelystä.
  • Asiakasymmärryksestä ja palvelumuotoilusta vastasi Kati Nurmisen johdolla Marketing Clinic Finland Oy (ent. Kopla Helsinki Oy).
  • Delfoi Oy teki Vesa Pajun johdolla mittavan työn uusien palvelu- ja tuotantoprosessien kuvaamisessa ja ratkaisujen validoimisessa simuloimalla.
  • Mukana yhteistyössä olivat laajasti Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntijat ja Hämeenlinnan vankila sekä Rikosseuraamuslaitoksen laaja kumppaniverkosto.
  • Työhön osallistui myös moni vanki.

Lisätietoja projektista antavat Pauli Nieminen, kehitysjohtaja, Rikosseuraamuslaitos pauli.nieminen@om.fi ja Anne Sundqvist, erityisasiantuntija, Senaatti-kiinteistöt anne.sundqvist@senaatti.fi.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen kohti maailman parasta vankilaa

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Käytämme tietojasi markkinoinnissa, jotta voimme pitää sinut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseemme sinua edistämään uraasi. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.