Tulevaisuuden kunta – kehittäjä vai kituja?

Tulevaisuuden kuntien pitää olla enemmän kuin nykyinen kunta miinus sote, sanoo Kuntaliiton strategiapäällikkö Markus Pauni.

Heidi Hammarsten, 23.06.2016

Tulevaisuuden kuntien pitää olla enemmän kuin nykyinen kunta miinus sote, sanoo Kuntaliiton strategiapäällikkö Markus Pauni.

Jos maakunnat muutaman vuoden päästä ottavat sote-asiat hoitaakseen, miltä näyttävät kunnat ilman sotea? Parhaassa tapauksessa maa täyttyy entistä vireämmistä kunnista, jotka kehittävät alueensa elinvoimaa tiiviisti yhdessä asukkaiden kanssa. Kuntaorganisaatio on entistä kevyempi, ketterämpi ja tehokkaampi.

”Uudenlaisen, asukaslähtöisen yhteisöllisyyden pohtiminen ja kehittäminen nostaa muutenkin päätään. Siinä kunta toimii asukkaiden, yritysten ja järjestöjen ideoiden mahdollistajana ja alustana. Tulevaisuuden kuntien pitää olla enemmän kuin nykykunta miinus sote”, kuvaa Kuntaliiton strategiapäällikkö Markus Pauni.

Mutta kaikilta tämä ei onnistu. Kun noin puolet kuntien budjeteista lähtee soten mukana maakuntiin, se voi osassa kuntia vapauttaa kapasiteettia uudenlaiseen toimintaotteeseen. Mutta kuntien väliset erot tässäkin tulevat todennäköisesti kasvamaan.

Pahimmassa tapauksessa kuntaan voi jäädä väärän kokoinen ja mallinen hallinto, jonka ylläpitoon menee kohtuuttomasti rahaa. Tämä ei houkuttele asukkaita eikä yrityksiä ja kriisikunta lakkaa olemasta.

Sote ei poista kriisikuntien ongelmia

”Kyllä polarisaatiokehitys on olemassa, toisilla kunnilla on paremmat kortit kuin toisilla. Sitä ei sote-uudistus poista. Ne, joilla on ongelmia, kohtaisivat ne todennäköisesti joka tapauksessa. Viime vuonna oli noin 60 kuntaa, joissa syntyi alle 20 lasta. Jos ei kerry edes koululuokallista lapsia, kyllä kunnan elinvoimaisuuden tilanne on tulevaisuuden kannalta aika hankala, mikäli suunta ei muutu”, sanoo Pauni.

Koko tai sijainti ei kuitenkaan automaattisesti tuomitse kuntaa häviäjien joukkoon. Paunin mukaan ympäri Suomea on paljon pieniä kuntia, joilla on aktiivinen asenne kehittämiseen jo nyt.

”Pienissä kunnissa hankkeita voi puuhata yhdessä kyläyhteisöjen kanssa, esimerkiksi Utajärvellä on tehty erittäin hyvää työtä kuten järjestetty hyvinvointitansseja. Kehittämistä ja brändäämistä voi lähteä tekemään perinteisiin kiinnittyen, kuten vaikkapa Kaustisella on tehty”, Pauni kuvaa.

Uusia toimintatapoja etsitään yhdessä

Miten siis varmistaa, että kunta siirtyy aktiivisten kehittäjien joukkoon? Se vaatii uudenlaista johtamisotetta sekä viranhaltijoilta että poliittiselta johdolta, painottaa Pauni. Kyse on yhteiskehittämisestä, jossa eri tahot etsivät yhdessä uudenlaisia ratkaisuja ja toimintatapoja.

”On päästävä eroon ’viranhaltija tietää parhaiten’ –periaatteesta. Tarvitaan fasilitointiosaamista, verkostojen hallinnan osaamista, vuoropuhelun osaamista sekä kuntayhteisön että kumppanien suuntaan.”

Tämä tarkoittaa myös demokratian uudistumista, jotakin muuta kuin äänestämistä joka neljäs vuosi.

”Ihmiset haluavat vaikuttaa, mutta miten? Pitäisi pystyä ottamaan käyttöön uusia vaikuttamisen keinoja, kuten osallistava budjetointi tai kuntalaisten äänestykset joistakin päätettävistä asioista.”

Uudenlaista ajattelua jo nyt edustaa esimerkiksi Espoo, jossa otettiin kuntalaiset mukaan pohtimaan kaupungin strategiaa jo valmisteluvaiheessa. Strategiasta ei tullut kalvonippua vaan mahdollisimman konkreettinen, käytännön toimiksi kääntyvä Espoo-tarina.

Muutosta vauhdittaa se, että nykyinen kuntajohto eläköityy kovaa vauhtia ja esiin nousee uusi sukupolvi.

”Mutta kun kuntakenttää kiertää, näkee ettei muutos ole yksin iästä kiinni. Vanhemmassa polvessa on paljon hyviä kehittäjiä ja nuorissa perinteisesti ajattelevia.”

Kuka saa käyttöönsä kehittäjät?

Kehittämisen ja muutososaajien kysyntä nousee joka tapauksessa kovaksi, kun heitä tarvitaan myös sote-järjestelmän rakentamisessa. Paunin mukaan nyt jo keskustellaan siitä, kenen käytössä ovat kuntien kehittäjäresurssit, kun uusia maakuntaorganisaatiota ja tulevaisuuden kuntia rakennetaan.

Tulevaisuuden kunnan tärkeimmät tehtävät ovat kolme koota: kehittäminen, kaavoitus ja koulutus. Sivistystoimi nousee kuntien suurimmaksi toimialueeksi. Kuntien ylimmästä johdosta poistuu siis sote-porras sekä sote-henkilöstöön liittyvä ict, hallinto, palkanlaskenta ja muut tukitoiminnot. Mutta tämä on vasta hallinnon uudelleenjärjestämisen lähtötilanne.

”Ei ole mitenkään helppoa vaan nyppäistä ihmisiä irti nykyisestä organisaatiosta. Löytyy paljon sellaisia työtehtäviä, joista pitää miettiä miten ne hoidetaan. Nämä ovat isoja kysymyksiä, jotka eivät ratkea kovin nopeasti. Hallinnon määrän voi pelätä alussa jopa kasvavan”, Pauni myöntää.

”Kuntien hallinto pitää miettiä uusiksi. Sitä on jo pohdittukin, millaisia lautakuntia tulevaisuudessa tarvitaan – leanauksen tarvetta on näkyvissä. Myöskään luottamushenkilöpaikkoja ei tarvita yhtä paljon kuin nykyisin.”

KuntaJOKO tunnistaa julkisorganisaatioiden ja julkisjohtamisen erityispiirteet ja ajankohtaiset haasteet. Ohjelma antaa välineitä ja näkemystä strategiseen johtamiseen, muutoksen hallintaan ja organisaatioiden uudistumiseen.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Tulevaisuuden kunta – kehittäjä vai kituja?

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Käytämme tietojasi markkinoinnissa, jotta voimme pitää sinut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseemme sinua edistämään uraasi. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.