Rakentamisessakin pitää välttää hukkaan heitettyä aikaa ja sähläämistä

”Rakennusalalla on paljon turhautumista”, sanoo Olli Seppänen Aalto–yliopistosta

Paula Salovaara, 07.12.2016

Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen Professor of Practice Olli Seppänen tarjoaa avuksi turhautumiseen lean-ajattelun avulla saavutettuja tutkittuja ja käytännössä testattuja toimenpiteitä.

Hän kouluttaa Aalto PRO:n Diploma in Construction Management – Lean and Digital Operations -ohjelmassa. Seppänen lupaa, että ohjelman jälkeen jokainen osanottaja on saanut sellaiset työkalut, joilla voi välittömästi saada työpaikalla muutosta aikaan.

Ongelmana on usein se, että rakennushankkeesta yhden voitto on toisen tappio ja näin syntyy vastakkainasettelu tilaajan ja toimittajan välille. 

Se on vahva lupaus. On syytä kurkistaa syvemmälle lean-ajatteluun ja rakennusalan digitalisaation. Seppänen on tutkinut, kirjoittanut, perustanut firmoja ja osallistunut kansainväliseen kehitystyöhön lean-ajattelun tiimoilta. Lean on prosessien johtamisen filosofia, jolla yritystä ja toimitusketjua tarkastellaan kokonaisuutena, ja jonka tarkoituksena on parantaa tuotantoketjujen aikatauluja, laatua ja kustannuksia.

Seppäseltä löytyy selkeä vastaus jopa kysymykseen siitä, miksi suurten rakennushankkeiden aikataulut pettävät: Rakennusprojektissa kyse on ennen kaikkea luottamuksesta, sanoo Seppänen. Ei siis tekniikasta tai projektisuunnitelmasta vaan luottamuksesta - ja usein ennen kaikkea sen puutteesta. Luottamuksen puute johtuu Seppäsen mukaan rakennusalan lukuisista toimijoista. Jos jokaisessa projektissa aina on uusi tiimi, joka kootaan monien eri firmojen ja organisaatioiden työntekijöistä, on hyvin vaikea luoda luottamusta. Ongelmana on usein se, että rakennushankkeesta yhden voitto on toisen tappio ja näin syntyy vastakkainasettelu tilaajan ja toimittajan välille.

Seppänen kiittelee alalla yleistyviä yhteissopimusmalleja, joissa kaikki eri toimijat sitoutuvat sopimusvaiheessa jo yhteiseen tavoitteeseen. Tampereen Rantatunneli on Seppäsen mielestä erinomainen esimerkki onnistuneesta yhteissopimisesta, siinä riskit ja hyödyt jaettiin toimijoiden kesken. Rantatunneli valmistui puoli vuotta etuajassa ja suunniteltua halvemmalla hinnalla.

Hukattu aika minimiin

Yhteissopimusmallin yleistyessä lean-ajattelulla voidaan muuttaa alaa perustavanlaatuisesti. Rakennusalalla menee kauheasti aikaa hukkaan. Lean on yksinkertaisimmillaan sitä, että ei hukata aikaa, kertoo Seppänen.

Lean-ajattelussa on kolme tärkeätä tavoitetta: virtaus (flow), arvon maksimointi (value) ja muunnos (transformation). Perinteisen projektiteorian mukaan painotettiin vain muunnosta, transformaatiota, niin että optimoitiin jokaista aliurakkaa ja minimoitiin kustannuksia. Se ei kokonaisuuden kannalta tuottanut parasta tulosta, mutta joku saattoi matkan varrella tuntea säästävänsä rahaa. Joku neropatti on päättänyt aikoinaan, että jaetaan rakennusprojekti palasiin ja otetaan halvimmat hoitamaan homma, sanoo Seppänen. Hän toivoo, että malli muuttuisi.

Muutosta onkin jo ilmassa. Syksyn aikana mediassa käyty keskustelu putkiremonttien aikatauluista innostaa Seppästä. Kyllä se avaa alalla silmät, kun huomataan että yksi firma pystyy tekemään jopa kahdessa viikossa sen, mihin muilla kuluu kolme kuukautta, sanoo Seppänen.  Hänellä on myös teoria siitä, mikä saa alan muutoksen liikahtamaan: Ahneus ja kateus johtavat siihen, että tulee muutoksia. Ne ovat parhaat draiverit rakennusalalla.

Digitalisaatio helpottaa rakennustyömaan arkea

Digitalisaatio kulkee käsi kädessä lean-ajattelun kanssa. Kumpikin mahdollistaa paremman laadun ja ketterämmät aikataulut. Digitaalinen kehitys tuo alalle uusia työkaluja ja mahdollistaa paljon paremman kommunikaation. Esimerkkejä ei täydy kauaa kaivella, Seppäsellä on niitä liuta.

Ensimmäisenä mieleen tulee Älykäs työmaa –nimisen hankkeen osa, jossa jokaisen työntekijän vaatteisiin kiinnitetään laite, joka pystyy seuraamaan häntä työmaalla. Laitteen avulla voi nähdä, kuinka paremmalla suunnittelulla työmaasta voidaan tehdä järkevämpi, sen avulla voi helpottaa liikkumista paikasta toiseen ja vähentää ajanhukkaa. Laite parantaa samalla työturvallisuutta, kun ihmisten liikkumista työmaalla voi seurata, ja tarpeen vaatiessa varoittaa vaaratilanteista.

Se on tuhannen taalan paikka jollekin seuraavan viiden vuoden ajaksi. Että joku keksii tavan, jolla saadaan muutokset tuskattomiksi. ”

Toinen Seppäsen esimerkki digitaalisesta kehityksestä koskee työmailla käytettäviä paperisia kopioita rakennussuunnitelmista. Niitä käytettäessä ei koskaan ole mahdollista tietää, mikä on viimeisin versio. Vuonna 2010 tehtiin pistokoe rakennustyömaalle. Kävi ilmi, että lähes jokaisella oli käytössään paperilla eri versio suunnitelmista. Ei ole ihme, jos tulee virheitä, sanoo Seppänen.

Hän kertoo amerikkalaisista rakennusfirmoista, joissa ei käytetä paperisia piirustuksia ollenkaan, jotta virheet varmasti voidaan välttää. Kaikki mikä parantaa kommunikaatiota, parantaa myös projektia.

Seppästä kiinnostaa nyt muutoksen mahdollisuus rakentamisessa. Erityisesti kaikki muutoksen hallinta on olennaista. Tilaajan pitää voida muuttaa mieltään, ilman että se suistaa koko hankkeen raiteiltaan. Tällä hetkellä tilaajan mielen muutos johtaa ajan hukkaan, jopa katastrofiin.

Se on tuhannen taalan paikka jollekin seuraavan viiden vuoden ajaksi. Että joku keksii tavan, jolla saadaan muutokset tuskattomiksi, toivoo Seppänen.

Rakennusalan läpileikkaus ja kehityksen suunta

Huhtikuussa alkavassa koulutusohjelmassa on luvassa kattava katsaus lean-ajatteluun, digitalisaatioon ja rakennusalan kehitykseen. Aalto-yliopistolla on käynnissä tutkimushankkeita useista koulutuksen teemoista ja koulutuksen kautta tutkimushankkeiden tulokset voidaan suoraan välittää yritysten käyttöön.  Koulutus on jaettu viiteen kahden päivän moduliin. Jokaisen modulin aikana rakentamista katsotaan eri suunnasta. Ohjelman sisältö ja aikataulu löytyvät täältä.

Ohjelma on läpileikkaus leanin ja digitalisaation kehityksestä, sanoo Seppänen. Hän lupaa, että koulutuksen käynyt on jyvällä siitä, mitä rakentamisen tuotantotalouden alalla tapahtuu Suomessa ja kansainvälisesti.

Olli Seppänen on Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen käytäntöön suuntautunut professori (Professor of Practice). Hän on yksi Aalto PRO:n Diploma in Construction management – Lean and Digital Operations -ohjelman kouluttajista.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Rakentamisessakin pitää välttää hukkaan heitettyä aikaa ja sähläämistä

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Käytämme tietojasi markkinoinnissa, jotta voimme pitää sinut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseemme sinua edistämään uraasi. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.