Vastuullisuuden on oltava myös ylimmän johdon agendalla, sanoo hallitusammattilainen Kirsi Sormunen.
Kun Kirsi Sormusesta 2000-luvun alussa tuli Nokian ympäristöjohtaja, hän oli alan pioneereja Suomessa. Nyt Sormunen on kestävän kehityksen asiantuntija, joka vaikuttaa muun muassa Nesteen hallituksessa.
”Ei voi sanoa, että Suomi olisi kokonaisuutena edelläkävijä kestävän kehityksen kysymyksissä, mutta täällä on edelläkävijäyrityksiä, etenkin teollisuudessa. Globaalit ja muut suuremmat pörssiyhtiöt ovat ottaneet asian vakavissaan agendalle”, Sormunen arvioi.
Vastuullisuus alkaa johdosta
Sormunen on alun perin opiskellut kansantaloustiedettä ja teki pitkän uran Nokian rahoitustehtävissä. Taustansa takia hän näkee myös vastuullisuuskysymykset yrityksen tuloksentekokyvyn ja strategian kautta.
”Vastuullisuusasiat pitää jalkauttaa liiketoimintaan. Ei niitä voi hoitaa vain ikään kuin poliisina toimiva irrallinen yksikkö.”
Siksi on tärkeää, että vastuullisuusasioita hoitavilla ihmisillä on hyvä keskusteluyhteys kaikkialle organisaatioon ja myös ylin johto ymmärtää asian tärkeyden.
Muista linkki strategiaan
Sormunen puhuu mielellään kestävästä kehityksestä, joka on laajempi käsite kuin corporate social responsibility eli vastuullisuus. CSR:n perinteiset osa-alueet ovat ympäristön lisäksi sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset.
”Toivon ettei puhuta ainoastaan CSR:stä vaan ymmärretään, miten valtava trendi on kestävä kehitys – sekä riskinä että liiketoimintamahdollisuutena. Viidessä vuodessa tällä alalla on tapahtunut paljon.”
Sormunen ottaa esimerkiksi Nesteen, joka on noussut maailman johtavaksi biopolttoaineiden valmistajaksi. Biodiesel-liiketoiminnan kehittäminen on ollut hyvin pitkän aikavälin projekti ja sisältänyt myös riskejä.
”Kestävä kehitys on Nesteessä otettu aidosti osaksi ajattelua, kun mietitään miten liiketoimintaa kehitetään ja kasvua haetaan. Vaikka yritykset elävät lyhyen aikavälin kvartaalitaloudessa, kyllä liiketoimintaa pitää pystyä katsomaan myös pitemmällä aikavälillä.”
”Pitää olla hiukan visionäärinen ja myös rohkea, jotta riskit kääntyvät mahdollisuuksiksi.”
Kyse on koko ketjusta
Globaalissa verkottuneessa liiketoiminnassa yritysvastuu ei pysähdy oman organisaation ovelle.
”Kun toimitusketjut pitenevät, kasvavat myös sidosryhmiltä tulevat paineet koko ketjun vastuullisuudesta. Tämä paine kohdistuu etenkin sosiaalisen vastuun puoleen kuten lapsityövoiman käyttöön.”
Sosiaalista vastuuta nostaa painopistealueeksi sekin, että ympäristöasioita koskeva lainsäädäntö alkaa olla jo kehittynyttä. Sosiaalisista asioista on olemassa kansainvälisiä sopimuksia, mutta niiden noudattaminen on vapaaehtoista
Toiminta tärkeämpää kuin raportointi
Edistyneimmät yritykset todistavat sosiaalista vastuullisuuttaan laajalla vuosittaisella raportoinnilla. Sormusen mukaan raportoinnista voisi ehkä siirtää painopistettä tekemiseen.
”Kyllä raportoinnilla on välillä suhteettoman suuri painoarvo ja siihen käytettävää aikaa voisi siirtää kunnianhimoisempien tavoitteiden saavuttamiseen. Muutenkin sidosryhmiltä tulee enemmän paineita integroidun raportoinnin suuntaan, jossa vastuullisuutta koetetaan peilata liiketoiminnan lukujen kautta.”
Innokas raportointi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suomalaisyritykset liioittelisivat saavutuksiaan vastuullisuuden alalla.
”En näe suomalaisyrityksissä viherpesua, pikemminkin olemme ehkä liiankin vaatimattomia. Esimerkiksi Nokiassa olimme vuosikauden ihan maailman ykkösiä tällä alalla, mutta kuluttajien tietoisuus asiasta oli vähäistä.”
Voit päivittää vastuullisuusosaamistasi Aalto PRO:n Diploma in Responsible Business and Environmental Management - Kilpailuetua vastuullisuudesta -ohjelmassa. Lue lisää »
Kuva: DNA