Monen kohdalla tärkeämpää olisi kuitenkin ensin keskittyä laajemman kokonaiskuvan syvälliseen hahmottamiseen sekä teknologiainfrastruktuurin lainalaisuuksien, ominaisuuksien sekä rajoitteiden ymmärtämiseen. Tutkijat Timo Seppälä (ylempi kuva) ja Juri Mattila kehottavat suuntaamaan katseen kotimaan rajojen ulkopuolelle ja lähettämään lohkoketjuteknologian osaamiskeskuksiin tiedustelijoita tarkkailemaan kehityksen kulkua.
Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen kannattaa aloittaa sieltä, missä olemassa olevia järjestelmäarkkitehtuureja ei ole tarpeen sen tieltä tuhota – osaamista kannattaa lähteä hakemaan suoraan alan teknologiatoimijoilta New Yorkista, Lontoosta ja Berliinistä.
Lohkoketjuteknologialla (engl. blockchain technology) tarkoitetaan hajautettujen digitaalisten konsensusarkkitehtuurien perustana palvelevaa kryptografisesti ketjutettua tietorakennetta sekä näiden päälle rakentuvaa teknologiainfrastruktuuria.
Lohkoketjuja hyödyntävien konsensusmekanismien avulla esimerkiksi tietokantoja sekä ohjelmistokoodia voidaan hallinnoida ja suorittaa täysin hajautetusti ilman minkäänlaista keskuskontrollia. Tällöin kuka tahansa voi tehdä yhteisesti ylläpidettyyn tietokantaan muutoksia yhdessä sovittujen toimintaperiaatteiden puitteissa. Verkosto kuitenkin säilyttää yhteisymmärryksen jaetun tietokannan sisällöstä, vaikka kukaan ei sitä ole erikseen sanelemassa ja vaikka toimijat muokkaavat tietokantaa eri puolilla verkkoa samanaikaisesti.
Hajautettujen konsensusarkkitehtuurien enteillään muun muassa mullistavan alustatalouden kehitystä ja kilpailuasetelmia, sillä niiden avulla digitaalisia alustoja on mahdollista tuottaa välikäsiin tukeutumatta. Tällöin eliminoituvat myös välikäsistä aiheutuvat kustannukset ja toiminnalliset rajoitteet.
Lohkoketjujen teknologiainfrastruktuurin ennakoidaan kypsyvän 2-3 vuodessa, jolloin osaamispohjan olisi oltava yrityksissä mahdollisimman kattava ilmiöön mukaan hyppäämiseksi. Kuluneen talven pöhinä lohkoketjuteknologian (engl. blockchain) ympärillä on kuitenkin paljastanut, että suomalaisten yritysten tietotaidossa on isoja aukkoja: keskustelussa on edetty liian yksityiskohtaiselle tasolle liian nopeasti.
Mitä pitäisi ottaa huomioon?
1. Yrityksen omaa ajattelua ei saa ulkoistaa
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen keväällä 2015 tekemän yrityskyselyn (n=6119) mukaan ainoastaan 11 % suomalaisista yrityksistä panosti pyrkimyksiin itse ymmärtää liiketoimintansa tulevaisuuden teknologiainfrastruktuureja.
Lohkoketjuteknologian osaamispohja on maailmalla vielä hyvin harvoille toimijoille keskittynyttä. Maailmassa on tällä hetkellä noin tuhat lohkoketjuteknologiaan keskittyvää yritystä, joista valtaosa on henkilöstömäärältään hyvin pieniä. Lisäksi ainoastaan pieni osuus näistä yrityksistä panostaa itse lohkoketjuteknologian perusinfrastruktuurin kehittämiseen.
Teknologian ymmärtäminen on välttämätön lähtökohta sen implikaatioiden syvälliseksi hahmottamiseksi. Yrityksen kilpailukyvyn näkökulmasta onkin keskeistä, ettei teknologiainfrastruktuurin ymmärtämisessä jäädä ainoastaan välikäsien tiedon varaan. On ensiarvoisen tärkeää muistaa, että osaaminen tulee aina ensin hankkia itselle, ennen kuin siihen liittyviä toimintoja voidaan yrityksessä ulkoistaa.
2. Osaaminen haettava tiedon alkulähteeltä
Yhteistoiminnan kehittäminen omissa yrityskohtaisissa kiihdyttämöissä sekä ratkaisuhakuisissa hackathloneissa ovat lähtökohtaisesti hyviä ratkaisuja yhteistoiminnan kehittämiseen startupien ja etabloituneiden yritysten välillä. Lohkoketjuteknologian kohdalla ne eivät kuitenkaan riitä.
Johtuen teknologiainfrastruktuurin varhaisesta kypsymisen asteesta, syvällisen ymmärryksen rakentaminen lohkoketjuteknologiasta edellyttää suoraa ja aktiivista kommunikaatiota ekosysteemin eri toimijoiden suuntaan, mahdollisimman monella infrastruktuurin eri tasolla.
Hyödyllisin keino syvällisemmän ymmärryksen kasvattamiseksi on sopia koulutusjärjestelyistä suoraan teknologiatoimittajien kanssa. Systemaattisen koulutusyhteistyön kautta yrityksellä on myös huomattavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että minkälaista toiminnallisuutta teknologiatoimittajat tuotteisiinsa ja palveluihinsa tulevaisuudessa integroivat.
3. Kokeile vanhaa rikkomatta
On syytä ymmärtää, että tässä kehityksen vaiheessa lohkoketjuteknologian yrityskohtaiset sovellusratkaisut eivät löydy yhdeltä teknologiatoimittajalta valmiina. Siksi oman yrityksen osaamisessa on tärkeää päästä tasolle, jolla yrityskohtaisia sovellusratkaisuja voidaan ryhtyä toteuttamaan ja kokeilemaan itsenäisesti, mutta valistuneesti.
Yrityssovellusten rakentaminen olisi kuitenkin hyvä aloittaa helposti toteutettavista sovelluksista, joissa vanhaa liiketoimintaa ja sen järjestelmiä ei ole tarpeen repiä auki. Kun osaamispohja käytännön kokemusten kautta vahvistuu, voidaan kehityksessä siirtyä seuraavalle tasolle, jossa vanhojen järjestelmien päälle rakennetaan uusia toiminnallisuuksia tai ne korvataan kokonaan uusilla hajautetuilla rakenteilla.
Mitä laajemmalle lohkoketjuteknologian hyödyntämisessä edetään, sitä vahvemmin talouden rakenteet kulkevat kohti systeemisempiä ja hajautetumpia vuorovaikutusrakenteita. Pidemmällä aikavälillä lohkoketjuteknologian hallitseminen toimiikin yritykselle tärkeänä strategisen kehittymisen katalyyttinä.
Kirjoitus on osa laajempaa BRIE-ETLA tutkimushanketta. Timo Seppälä on lisäksi saanut työhönsä tukea iPlate-projektista. Hän on Aalto-yliopiston ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkija. Toinen kirjoittajista, Juri Mattila toimii ETLA:n tutkijana. He toimivat myös digitalisaation valmentajina mm. Aalto PRO:n Digitalisaation johtaminen teollisuudessa -ohjelmassa.