Tunnetko henkilöstösi tarpeeksi hyvin?

Yrityksen suurin henkilöturvallisuusriski eivät ole psykopaatit, sanoo psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm.

Heidi Hammarsten, 27.05.2015

Useammin turvallisuusongelmia aiheuttavat ihmiset, jotka tuntevat itsensä väärin kohdelluiksi tai ovat muuten kriisissä.

PsyJuridica Oy:n toimitusjohtajan Helinä Häkkänen-Nyholmin puhelin soi tai piippailee taajaan kesken haastattelun. Itsetuhoinen lentäjä on ohjannut Germanwingsin koneen vuorenseinään ja media kyselee asiantuntijakommentteja lentäjän käytökseen: olisiko tällainen väkivalta-aikomus pitänyt tunnistaa ennalta?

”Riskiarviointi Germanwingsin kaltaisten tapausten varalta on poikkeuksellisen haasteellista. Alttius itsemurhalle tai massamurhalle ei ole erotettavissa psykologisissa testeissä silloin, kun ihminen pyrkii lentäjäksi”, arvioi Häkkänen-Nyholm.

Psykologian tohtori Häkkänen-Nyholm on psykoterapeutti ja työskennellyt kriminaalipsykologian parissa. Hänen yrityksensä PsyJuridica tarjoaa sekä psykologisia että juridisia palveluita yrityksille ja yksityishenkilöille.

Psykopaatti menestyy työhaastattelussa

Yrityksiä uhkaavat Häkkänen-Nyholmin mukaan ainakin kolmenlaiset henkilöriskit: taloudelliset riskit kuten petokset, henkilöihin kohdistuvat uhkat kuten kiristys tai väkivalta sekä yrityksen maineeseen kohdistuvat uhkat. Näihin kaikkiin liittyy omat ominaispiirteensä.

Käytännön haaste on kuitenkin tunnistaa tällainen henkilö etukäteen."

Tutkimusten mukaan petoksen tekijöissä on yliedustettuna tietynlainen persoona, jonka motiivina on taloudellinen hyöty – tämä ei kuulosta erityisen yllättävältä. Käytännön haaste on kuitenkin tunnistaa tällainen henkilö etukäteen, huomauttaa Häkkänen-Nyholm.

”Monella vankeusrangaistusta suorittavalla on psykopaattisia piirteitä, mutta harva työnantaja niitä tunnistaa. Psykopaatit menestyvät usein työhaastattelussa loistavasti: He ovat sosiaalisesti taitavia ja sujuvia esiintyjiä. He eivät hämmenny, pelästy, nolostu tai ahdistu vaikka jäisivät valheesta kiinni, he löytävät selityksen kaikkeen”, Häkkänen-Nyholm kuvaa.

Uhkailijaa ei pidä provosoida

Henkilöön kohdistuvien uhkien selvittely on tyypillinen PsyJuridican saama toimeksianto. Väkivallalla uhkailuun tai kiristykseen voi syyllistyä joku organisaation sisältä, entinen työntekijä tai työntekijän läheinen esimerkiksi parisuhteen päättymisen takia. 

Tämäntyyppisten uhkien aiheuttajat ovat yleensä persoonallisuudenpiirteiltään yhtä normaaleja ihmisiä kuin muutkin.

”Tällainen väärintoimija on useimmiten kriisitilanteessa elämässään, kokee tulleensa väärinkohdelluksi tai muuten ajattelee epärationaalisesti.”

Uhkailijaa ei Häkkänen-Nyholmin mukaan kannata provosoida jyrkällä käytöksellä, varsinkaan jos on itse taho, jota uhkailija pitää epäoikeudenmukaisena. Liian jyrkkää voi olla myös uhkaus viedä asia viranomaisille. Neutraalin sävyinen kirje ulkopuoliselta asianajajalta usein riittää.

”Sähköpostikirjeenvaihtoon varsinkaan suuremmalla porukalla ei pidä tällaisessa tilanteessa ryhtyä. Sähköpostiin jokainen liittää omat merkityksensä ja tulkintansa.”

Maineriskejä ehkäisee selkeä ohjeistus

Maineriskejä aiheuttaa henkilö, joka puheillaan tai teoillaan hankkii ikävää julkisuutta tai muuten haittaa yrityksen toimintaa.

”Tällainen on vaikkapa työntekijä, joka kulkee Helsingin yöelämässä ja haukkuu työnantajaansa, tai käyttää yrityksen luottokorttia kyseenalaisiin kohteisiin.”

Näitä riskejä ehkäisee Häkkänen-Nyholmin mukaan parhaiten henkilökunnan selkeä ohjeistus inhimillisesti esitettynä: ”Kun on olemassa ohjeistus, on helpompi puuttua asioihin ja vastapuolen vaikeampi sanoa, ettei tiennyt.”

Keskeistä on olla tuntosarvet herkkänä siinä, mitä henkilöstössä ja heidän ympäristössään tapahtuu."

Riskihenkilöiden tunnistaminen rekrytointitilanteessa on siis hyvä tavoite, mutta käytännössä haastavaa. Niinpä parhaaksi riskienhallintakeinoksi jää oman henkilöstön hyvä tunteminen. Myös yrityskulttuurilla on merkitystä.

”Keskeistä on olla tuntosarvet herkkänä siinä, mitä henkilöstössä ja heidän ympäristössään tapahtuu. Riskeistä tullaan todennäköisemmin tietoiseksi, kun havainnoidaan muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Erityisen tärkeää on myös pitää huomio siinä, miten yksilöt kokevat olevansa osa työyhteisöä”, painottaa Häkkänen-Nyholm.

Helinä Häkkänen-Nyholm on PsyJuridica Oy:n toimitusjohtaja. Aalto PRO:n Turvallisuusjohdon koulutusohjelmassa opitaan kokonaisvaltaista lakisääteisen ja omaehtoisen turvallisuuden hallintaa, missä yhdistyvät sekä asioiden että ihmisten johtaminen.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Tunnetko henkilöstösi tarpeeksi hyvin?

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Tietojasi käytetään markkinointitarkoituksiin. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.