Teho-osasto ja lean

KYS:n teho-osastolla on aloitettu Lean-toiminnan kehittäminen. Se on tarkoitus integroida osaksi normaaleja, päivittäisiä rutiineja.

Stepani Bendel, 29.05.2015

Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osastolla on aloitettu Lean-toiminnan kehittäminen. 

Lean on vuosikymmeniä vanha tapa tai järjestelmä, jolla työpaikan toiminnat ja infrastruktuuri yritetään hallita järjestelmällisesti siten, että muutoksen toteuttamiseen, hallintaan ja ylläpitoon osallistuu koko henkilökunta. Lean on ajatusmaailma siitä, että asioita tehdään tehokkaasti ja ennen kaikkea ajatusmaailma siitä, että todetut poikkeamat tai huonot käytännöt pyritään korjaamaan nopeasti.

Leanin johtavana ajatuksena on osallistuttaa kaikki työntekijät kehittämään omaa työpaikkaansa. Tällaisia kehityskohteita voivat olla esimerkiksi varastojen järjestäminen ja niistä huolehtiminen, omaisten kohtaaminen teho-osastolla tai suuremmassa mittakaavassa kokonaisen, esimerkiksi kriittisesti sairastuneen hengitysvajauspotilaan, hoitoprosessin terävöittäminen. Luonnollisesti laajempiakin strategisia ja klinikkarajat ylittäviä kehityskohteita voidaan toteuttaa Leanin avulla.

Alunperin Lean-toimintatapa on lähtöisin hierarkisesta Toyotan autotehtaasta, jossa sen avulla pyrittiin parantamaan autojen laatua. Menetelmänä käytettiin havainnollisesti yksinkertaistettuna kaikkien (asemasta riippumatta) lupaa pysäyttää tuotantolinja, kun ongelmia tuotannossa oli havaittu. Samalla kaikille luotiin ikään kuin lupa ehdottaa ongelmien ratkaisua.

Leanin keskeisiä käsitteitä ovat arvoa tuottava työ, tukityö ja hukka. Arvoa tuottavana työnä voidaan ajatella esimerkiksi leikkaustoimenpidettä, tukityönä esimerkiksi anestesiaa (välttämätöntä, jotta leikkaus onnistuu) ja hukkana kaikenlaista odottamista ja tavaroiden etsimistä. Edellä mainittu esimerkki on klassinen ja helppo ymmärtää, mutta voit itse tarkastella omassa työssäsi, millaisia hukkia löydät sieltä. Löytyvätkö tavarat heti? Tietävätkö kaikki, miten varastonne toimii? Noudatetaanko ohjeita vai onko niissä valtavia yksilöön liittyviä eroja? Otetaanko laboratoriokokeita todellisen tarpeen mukaan vai siksi, että ”labrapaketit” on tehty niin käteviksi ja helpoiksi? Esimerkkejä löytyy satoja.

Hukan minimoiminen onkin Leanin tärkein perusperiaate. Hukan lajeja on perinteisesti jaoteltu vielä 7+1 lajiin: viallinen/väärä palvelu (korjataan esimerkiksi virheitä), ylituotanto (liikaa kuvantamisia, liikaa laboratoriokokeita), kuljettaminen (potilaiden ja tavaroiden turha siirtely), varastot (sotku, liikaa/liian vähän, vanhentuneita tavaroita), liike (työntekijöiden turha liikkuminen), yliprosessointi (kirjataan liikaa asioita, joita kukaan ei edes tarvitse), käyttämättömät resurssit (ei hyödynnetä työntekijöiden osaamista).

Artikkeli on julkaistu Finnanest-lehden numerossa 2/2015. Lue koko artikkeli (pdf)

Kirjoittaja on LT Stepani Bendel, erikoislääkäri Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Tutustu Aalto PRO:n Lean-muutosagentti -ohjelmaan

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Teho-osasto ja lean

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Tietojasi käytetään markkinointitarkoituksiin. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.